”Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvana; mutta minä en salli, että nainen opettaa, enkä että hän vallitsee miestä, vaan olkoon hiljaisuudessa. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva, eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja rikkoi. Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa, rakkaudessa ja pyhityksessä noudattaen itsehillintää.” (1 Tim. 2:11-15).

Teemamme tänä Herran päivänä on: pyhien naisten korkea kutsumus.

Jae 11
”Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvana” Huomaa ensin pyhien naisten velvollisuus seurakunnankokouksissa: oppiminen. Ensimmäisen vuosisadan juutalaisuudessa naisten oppimista ei yleisesti kannustettu. Miehet pääasiassa pitivät oppimisen heidän etuoikeutenaan ja ymmärrämme siis, että Paavali ei ole kulttuurin kunnioittaja, jos se menee Jumalan tahtoa vasten. Naisilla on velvollisuus oppia erityisesti Jumalan Sanaa niin kuin miehillä. Miehet sekä naiset tarvitsevat tuntemuksen Jumalan tahdosta, niin kuin se on Raamatussa ilmoitettu, voidakseen toimia Jumalan heille antamissa rooleissa. Miehen sekä naisen kuuluu voida sanoa: ”Kuinka lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää sitä tutkin.” (Ps. 119:97). Kirjoitukset ilmoittavat meille kolmiyhteisen Jumalan kaikessa kirkkaudessaan ja siellä Jumalan viisaus on paljastettu miehille sekä naisille. Tämä on siis pyhän naisen velvollisuus: oppia. Oppiminen viittaa tässä seurakunnan jumalanpalvelukseen, jossa Sanaa julistetaan sitä vääristelemättä, niin, että kuulijoiden kuuluu ottaa se vastaan. Mutta jos kerran miesten ja naisten molempien kuuluu oppia, miksi Paavali puhuu vain naisille? Saamme vastauksen tähän laajemmasta asiayhteydestä.

Paavali kirjoittaa tämän kirjeen, jotta: ”tietäisit, miten tulee olla Jumalan huoneessa, joka on elävän Jumalan seurakunta, totuuden pylväs ja perustus.” (1 Tim. 3:15). Kirje on tarkoitettu korjaamaan seurakunnassa olevia vakavia syntejä ja erheitä. Seurakunnan sisältä nousseet harhaopettajat olivat tuoneet sydämensä pimeydestä oppeja jotka aiheuttivat arvottomia ja tyhjänpäiväisiä riitoja sekä kysymyksiä: ”Niistä syntyy kateutta, riitaa, herjauksia, pahoja epäluuloja, alituisia kiistoja niiden ihmisten kesken, jotka ovat turmeltuneet mieleltään ja totuuden menettäneet ja jotka pitävä jumalanpelkoa keinona voiton saamiseen.” (1 Tim. 6:4-5). Heidän opetuksensa painottivat myös asketismia keinona hengellisyyteen. He opettivat pidättäytymistä tietyistä ruoista ja avioliitosta ja teksteistä on selvää, että pääasiassa naiset lankesivat näihin harhoihin: ”Minä tahdon sentähden, että nuoret lesket menevät naimisiin, synnyttävät lapsia, hoitavat kotiansa eivätkä anna vastustajalle mitään aihetta solvaamiseen. Sillä muutamat ovat jo kääntyneet pois seuraamaan saatanaa.” (1 Tim. 5:14-15). ”Sillä niitä ovat ne, jotka tungettelevat taloihin ja pauloihinsa kietovat syntien rasittamia ja monenlaisten himojen heiteltäviä naisparkoja, jotka aina ovat opetusta ottamassa, eivätkä koskaan voi päästä totuuden tuntemiseen.” (2 Tim. 3:6-7). Väärät opettajat rohkaisivat naisia laiminlyömään Jumalan heille tarkoittamia rooleja (”perinteiset roolit”) ja elämään enemmän egalitaristisella tavalla niin kuin naisella ei olisi tiettyjä uniikkeja velvollisuuksia tai sopimattomuuksia. Tämä on selvää avioliitosta pois pysymisen rohkaisusta. Käsky nuorille leskille mennä naimisiin, saada lapsia ja hoitaa kotia (perinteinen naisen rooli) on annettu, sillä jotkut ovat kääntyneet seuraamaan Saatanaa. Paavali leimatessa mm. avioliitosta pidättäytymisen riivaajien opiksi (1 Tim. 4:1) on mielestäni selvää, että jotkut naiset olivat seuranneet tätä valhetta, joka on päinvastainen Paavalin käskyyn. Tällainen opetus oli mahdollistanut sen, että riivaajat saivat rauhassa herätellä naisen langenneessa luonnossa olevaa halua hallita miestä (1 Moos. 3:16) ja niin heidän ylpeys pääsi valloilleen. He pyrkivät saamaan huomiota pukeutumalla mitä sopimattomimpiin vaatteisiin ja ottaen itselleen opettajan ja vanhimman tehtävän.

Tähän Paavali puuttuu nyt: ”Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena.” Paavali kertoo miten naisen kuuluu oppia. Pyhät naiset ovat yhteisissä kokouksissa hiljaisuudessa (rauhallisuudessa, tyyneydessä) ja he ovat alamaiset (nöyrät). Miksi? Koska Jumalan luodessa miehen ja naisen, hän asetti kumpaankin ominaisuudet, jotka heijastavat hänen luontoaan. Mies kirkastaa Jumalaa hänelle annetuilla erityisillä piirteillä jotka eroavat naisesta ja nainen kirkastaa Jumalaa häneen painetuilla piirteillä jotka eroavat miehestä. Yhdessä he kirkastavat Jumalan olemuksen kokonaisuutta tasapanoisesti. He täydentävät toisiaan. Mies ja nainen eroavat toisistaan mutta yhdessä he ovat Jumalan kuva. Paratiisissa ei ollut ”sinkkuuden lahjaa” ja meitä ei luotu kulkemaan yksin: ”Ja Herra Jumala rakensi vaimon siitä kylkiluusta, jonka hän oli ottanut miehestä, ja toi hänet miehen luo. Ja mies sanoi: ”Tämä on nyt luu minun luistani ja liha minun lihastani; hän kutsuttakoon naiseksi, sillä hän on miehestä otettu.” Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi.” (1 Moos. 2:22-24).

Lankeemuksen seurauksena miehet ja naiset ovat sekaisin koskien heidän tehtäväänsä. He kapinoivat kaikkea hyvää, luonnollista ja kaunista vastaan. Nähkäämme siis, kuinka Raamattu puhuu naiseuden vääristyksistä verraten niitä Jumalan suunnittelemaan naiseuteen. Osa naisen erityisyyttä on hiljaisuus ja alamaisuus. Sananlaskuissa pahaa naista kuvaillaan näin: ”Katso, nainen tulee häntä vastaan, porton puvussa, kavala sydämeltä. Hän on äänekäs ja kesytön, eivät pysy hänen jalkansa kotona.” (San. 7:10-11). Sama sana, jota käytetään tässä ”kesyttömänä” on käytetty Hoosean kirjassa Israelista: ”Sillä niin kuin niskuri lehmä on Israel niskoitellut.” (Hoos. 4:16). Jamieson, Fausset ja Brown kommentaari sanoo sananlaskujen vieraasta naisesta: ”tiputtaessaan päältänsä uskonnollisten ja sosiaalisten hyveelliset siteet, hän on valmis jokaiseen syntiin. Pehmeän ja hellän naisellisen säädyllisyyden äänen sijaan hän on ”äänekäs” ja täynnä sanoja jotka kumpuavat itsevarmuudesta. Säädyllinen nainen luistaa kohtuuttomasta julkisuudesta ja on ”kodin pitäjä” (Tiit. 2:5), ja tuottelias (San. 30:10-31); mutta hän ”vaeltaa talosta taloon” (1 Tim. 5:13); inhoten kotityötä ja matkustaa viihdytysten paikkoihin.” Luemme myös: ”Tyhmä nainen on äänekäs ja naiivi” (San. 9:13). Ei mitään uutta auringon alla! Tuhansia vuosia sitten kirjatut totuudet ovat mitä selvemmin silmiemme edessä. Katsokaa vain ympärillenne ja näette kuinka aikamme virta on juuri tätä: naisten kesyttämättömyyttä, vaeltelua talosta taloon ja huutoa ihannoidaan. Feminismi vihaa naisia. Se pyrkii tekemään tyhjäksi kaiken Jumalan kirkkauden naisessa.

Mitä Raamattu paljastaa Jumalan suunnittelemasta naiseudesta? Se paljastaa ensin, että nainen on erityisellä tavalla kätketty: ”Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista, vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa; tämä on Jumalan silmissä kallis.” (1 Piet. 3:3-4). Sen sijaan, että nainen raivoaisi, huutaisi ja korottaisi itsensä maailman keskipisteeksi vaatien huomiota, omaa hän hiljaisen ja rauhaisan hengen.

Jumalanpalveluksessa pyhä nainen oppii siis hiljaisuudessa: ”Olkoot vaimot vaiti teidänkin seurakunnankokouksissanne, sillä heidän ei ole lupa puhua, vaan olkoot alamaisia, niin kuin lakikin sanoo. Mutta jos he tahtovat tietoa jostakin, niin kysykööt kotonaan omilta miehiltään, sillä häpeällistä on naisen puhua seurakunnassa.” (1 Kor. 14:34-35). Hiljaisuudella tarkoitetaan siis hiljaisuutta kaikessa paitsi siinä mikä heille on sallittu Sanassa: laulujen laulaminen. Muuten puhuminen jumalanpalveluksen aikana on häpeällistä, sillä lakikin sanoo näin. Tällä Paavali ei viittaa mihinkään yksittäiseen jakeeseen Vanhassa Testamentissa, vaan sen kokonaisilmoitukseen, jonka kanssa tämä olisi ristiriidassa. Jopa kysymysten kysyminenkin tapahtukoon ”kotona”. Jumalanpalveluksen ulkopuolella nainen saa puhua, mutta hän puhuu hiljaisen hengen mukaan. Avioliitossa oleva nainen on kutsuttu erityiseen alamaisuuteen omalle miehelleen: ”Ja olkaa toinen toisillenne alamaiset Kristuksen pelossa. Vaimot, olkaa omille miehillenne alamaiset niin kuin Herralle; sillä mies on vaimon pää, niin kuin myös Kristus on seurakunnan pää, hän, ruumiin vapahtaja. Mutta niin kuin seurakunta on Kristuksen alamainen, niin olkoot vaimotkin miehillensä kaikessa alamaiset” (Efe. 5:22-24). Tämä on naisen velvollisuus ja miehellä on omansa ja ne täydentävät toisiansa.

Mutta miksi hiljaisuus? Miksi alamaisuus? Koska tämä kuvastaa ja kunnioittaa Kristusta: ”Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen eikä suutansa avannut; niin kuin karitsa, joka teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka ääneti keritsijäinsä edessä, niin ei hän suutansa avannut.” (Jes. 53:7). On surullista, kuinka aikanamme kaikkea äänekästä ja näyttävää ajatellaan rohkeana ja arvokkaana, mutta nöyryyttä ja hiljaisuutta, luottamusta sekä alistumista Jumalan tahtoon pilkataan ja nähdään halpana. Naiset, syy ja motiivi hiljaisuudelle ja alamaisuudelle seurakunnankokouksissa ja avioliitossa EI OLE koska te olisitte jollakin tavalla vähempiarvoisia tai kykenemättömiä ”miesten tehtäviin”. EI! Syy tälle on Kristuksen heijastaminen ja motiivi hänen Sanaansa luottaminen. Oliko Kristus vähempiarvoinen kuin Isä, joka on Kristuksen pää, kun hän hänelle annetussa tehtävässään alistui, eikä suutansa avannut? Ei! Hän kutsuukin kaikkia: ”Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.” (Matt. 11:29), mutta jumalanpalveluksessa niin kuin perheessä, nainen heijastaa tätä alamaisuutta ja hiljaisuutta erityisellä tavalla. Tahdon painottaa tätä. Kun nainen ymmärtää, että syy minkä takia Jumala käskee häntä tähän on, että hän heijastaisi Jumalan Poikaa, Jeesusta Kristusta: ”Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti.” (Fil. 2:5-8). Tässä on valtava kuva siitä, kuinka Kristus nöyryytti itsensä. Kuinka hän ilolla toimi Isän tahdon mukaan alamaisuudessa hänelle. Ja mikä oli tämän seuraus? ”Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman.” (Fil. 2:9).

Kristus oli samanarvoinen Jumalan kanssa, mutta halukkaasti nöyryytti itsensä. Hän tarjosi itsensä alistuvaisena Isälle, mutta ei sen tähden, että hän olisi vähempiarvoinen! Kun nainen alistuu miehelleen tai kun hän alistuu seurakunnassa hiljaisuudessa oppimiseen hän kuvastaa tätä. Näemme tämän selvemmin seuraavissa jakeissa.

Jakeet 12-14
”mutta minä en salli, että nainen opettaa, enkä että hän vallitsee miestä, vaan olkoon hiljaisuudessa. Sillä Aadam luotiin ensin, sitten Eeva, eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja rikkoi.” Huomaamme ensin selvät kiellot: 1) nainen ei saa opettaa. 2) nainen ei saa vallita miestä. Näiden kieltojen merkitys on selvä asiayhteydestä: nainen ei voi olla pastori tai opettaa Sanaa seurakunnankokouksissa (1 Tim. 3:1, 12). Tähän ei ole poikkeuksia Sanassa. Seurakunnankokoukseksi luetaan kaikki missä pastori tai pastorit yhdessä seurakuntalaisten kanssa kokoontuvat. Onko kyseessä sunnuntaijumalanpalvelus vai keskiviikon rukouspiiri, jossa on vähemmän ihmisiä, sama järjestys pysyy: nainen olkoon hiljaisuudessa. Pyydän anteeksi, jos olen aikaisemmin antanut ymmärtää mitään muuta.

Seurakunnat, jotka nimittävät naisia vanhimmistoon ja antavat naisten saarnata Sanaa (profetoida) ovat suorassa kapinassa Jumalan selkeän Sanan kanssa. Raamattu kertoo, että näissä seurakunnissa on Iisebelin henki: ”Mutta se minulla on sinua vastaan, että sinä suvaitset tuota naista, Iisebeliä, joka sanoo itseään profeetaksi ja opettaa ja eksyttää minun palvelijoitani harjoittamaan haureutta ja syömään epäjumalille uhrattua. Ja minä olen antanut hänelle aikaa parannuksen tekoon, mutta hän ei tahdo parannusta tehdä eikä luopua haureudestaan.” (Ilm. 2:20-21). Ei ole olemassa hyviä uskollisia ”naispastoreita”, sillä he eivät tottele selkeää Jumalan Sanaa. He vääntävät Raamatusta jakeita tukeakseen uskottomuuttaan. He vetoavat Raamatussa mainittuihin naisprofeettoihin ja vetoavat Paavalin tervehdykseen Junialle, ainoastaan paljastaen, kuinka pitkälle ihminen on valmis menemään, kun hän on päättänyt löytää omantunnon rauhan synnissä pysymiseen.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö nainen saisi opettaa millään tavalla. Hän saa neuvoa miehensä kanssa ja miestään. Hän saa neuvoa nuorempia naisia ja lapsia, mutta nämä eivät ole jumalanpalveluksen tai yhteisten kokousten yhteydessä: ”niin myös vanhat naiset olkoot käytöksessään niin kuin pyhien sopii, ei panettelijoita, ei paljon viinin orjia, vaan hyvään neuvojia, voidakseen ohjata nuoria vaimoja rakastamaan miehiänsä ja lapsiansa, olemaan siveitä, puhtaita, kotinsa hoitajia, hyviä, miehilleen alamaisia, ettei Jumalan sana pilkatuksi tulisi.” (Tiit. 2:3-4). Suurin osa niin kutsutusta ”naistyöstä” ei keskity mihinkään näistä. Mutta jos tässä seurakunnassa joskus alkaa erikseen naisten virallisia yhteisiä iltoja tai jotakin vastaavaa, näiden asioiden kuuluu olla keskipisteessä. Teksti itsessään viittaa jokapäiväiseen opetuslapseutukseen ja omalla esimerkillä johtamiseen.

Ymmärrän, että maailma kauhistuu ja nauraa ja pilkkaa jokaista naista, joka tällaiseen ryhtyy. Ajatelkaa vain reaktio, jos perustaisimme naisten seminaarin, jonka kurssit ovat edellisen Raamatunpaikan mukaisia! Läpi historian on ollut naisia, jotka ovat tällaisia perustaneet ja heitä on aina pilkattu. En yritä teeskennellä, etteikö olisi erittäin haastavaa ja vaikeaa kestää maailman pilkkaa, minä ymmärrän. Miehiä pilkataan yhtälailla jos he pysyvät Jumalan Sanalle uskollisina.

Huomaa nyt syy näille kielloille: Aadam luotiin ensin. Miksi siis pyhän naisen ei kuulu opettaa seurakunnassa? Koska Jumala ei ole tarkoittanut naista johtamaan miestä. Jumala loi miehen ja naisen tasavertaiseksi mutta eroaviin rooleihin ja kun nainen astui pois omasta roolistaan johti hän miehensä syntiin: ”eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen.” Paavali argumentoi siis luomisjärjestyksestä EI KULTTUURISESTA asiayhteydestä. Jos tämä järjestys oli paratiisissa ennen syntiä, kun kaikki oli hyvin, ei se ole muuttuva, vaan universaalisesti oikein kaikkina aikoina. Muista, että Aadamin ollessa ennen Eevaa ei tee Eevasta yhtään vähempiarvoista. Naisen alamaisuus ei tee hänestä vähempiarvoista. Naisten on aika lopettaa loukkaantumasta, kun Jumala käskee heitä alistumaan tasaarvoistelle. Kristus ei kokenut sitä tappioksi, että hän alistui tasavertaiselle ja sen tähden ei kuulu sinunkaan. Tiedätkö miksi? ”Kun kuvastamme sitä alistumista me kuvastamme kaikista väkevintä kirkkautta jota on olemassa. Me näyttelemme sitä tarinaa, joka on koko historian sydämessä, kaikista kirkkainta kertomusta, joka on koskaan kerrottu. Tämä ei ole heikko, vesitetty, säälittävä pieni kirkkaus, kaikista kaukaisin keskustasta. Se on kaikista voimakkain ja mitä mahtavin ja tarkoin kuva kirkkaudesta, joka voidaan löytää luomisessa. Ja me olemme etuoikeutettuja, että meitä pyydetään tekemään näin.” – Rebekah Mirkle. Hän viittaa tähän: ”Miehen ei tule peittää päätänsä, koska hän on Jumalan kuva ja kunnia; mutta vaimo on miehen kunnia.” (1 Kor. 11:7). Nainen on Jumalan kirkkauden kirkkaus, niin kuin Kristus on Jumalan kirkkaus. Onko Poika pienempi kuin Isä, koska Jumala on hänen päänsä? Ei. Samoin nainen ei ole miestä pienempi, kun mies on hänen päänsä ja hän on tämän kirkkaus. Tähän väliin on hyvä lainata Chestertonin kuuluisia sanoja:

”Jos minä asetan auringon kuun viereen,
Ja jos minä asetan maan meren viereen,
Ja jos minä asetan kukan hedelmän viereen
Ja jos minä asetan kaupungin maan viereen
Ja jos minä asetan miehen naisen viereen
Minä oletan, että joku typerys puhuisi
Toisen olevan toista parempi.”

Nainen voi muuttaa tylsän näköisen poikamiesboksin kauniiksi kodiksi, muuttaa muutaman kolikon kuumaksi ateriaksi perheelle joka tuoksuu ja näyttää upealta ja kuten kohta näemme: miehen ja naisen välisen rakkauden lapseksi. Rukoilen, että ymmärrämme nyt Jumalan olevan viisas ja hyvä salliessaan ja kieltäessään meiltä joitakin asioita seurakunta ja perhe-elämän osa-alueilla. Nainen ei ole kutsuttu pastoriksi tai perheenpääksi. Nainen on kutsuttu kirkastamaan Jumalaa hiljaisuudessa ja alamaisuudessa. Nyt näemme viimeisessä jakeessa naisen korkean kutsun.

Jae 15
”Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä.” Tässä Paavali ilmoittaa äitiyden korkean kutsun. Ei ole korkeampaa kutsua naiselle kuin äiteys. On selvää, että apostolilla ei ole mielessä vain synnyttäminen vaan sitä seuraava lasten kasvattaminen. Niin tärkeää on tämä, että Paavali yhdistää tämän pelastukseen: ”hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta” Tässä ei tarkoiteta pelastusta ikään kuin äitiys ansaitsisi vanhurskauden, vaan pikemminkin viittaa vanhurskautuksen hedelmään, pyhitykseen. Uskovat tahtovat olla kuuliaisia Jumalan heille antamille käskyille ja siten uskovat naiset eivät pakene äitiyttä, päinvastoin. Toki on henkilöitä, jotka Jumalan tarkoitusten tähden eivät ole kutsutut avioliittoon, mutta tässä puhutaan yleisesti, sillä kiistatta suurin osa uskovista naisista on kutsuttu äitiyteen. Vaikka nainen joutui rikkomukseen ja sai kirouksen: ”Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, kivulla sinun pitää synnyttämän lapsia” (1 Moos. 3:16) pelastuu nainen tämän kokemuksen läpi, joka muistuttaa häntä hänen langenneisuudestaan Eevassa. Vaikka hänen ruumis ei ole vielä lunastettu, on hänen sielunsa lunastettu ja hänelle on annettu suuri tehtävä: kasvattaa jumalaapelkääviä lapsia.

Walter J. Chantry lyhyessä kirjassaan: ”The High Calling of Motherhood” kirjoittaa: “Miten naiset pelastuvat? Liittymällä militanttisiin organisaatioihin jotka vaativat samoja oikeuksia kuin miehillä? Todistamalla, että naiset voivat ”selviytyä” bisnesmaailmassa, politiikassa, urheilussa ja jopa pastoraalissa? Pakenemalla kodista, jossa hän on ollut peitettynä epäselvyyteen ja jossa monet pahuudet ovat tehdyt heille hyväksikäyttävien miesten toimesta? Ei ikinä! Tällainen vain institutionaalistaa hänen kapinansa Jumalan hänelle antamaa paikkaa vastaan. Hänen tiensä todelliseen pelastukseen on kaikkivoivan asettama. Se on äiteys.”

Ajatelkaa nyt. Ensimmäinen evankeliumin lupaus annettiin ennen kuin yhtään kirousta oli langetettu miehelle ja naiselle: ”Ja Herra Jumala sanoi käärmeelle… minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” (1 Moos. 3:14-15). Lupaus tapahtuisi äitiyden kautta. Jumala lupasi pelastaa syntisiä ja tämä tapahtuisi lastensynnyttämisen kautta ja kuten näemme läpi Raamatun, hurskaiden lasten kasvattaminen johti useisiin ajallisiin pelastuksiin Jumalan kansalle. Lopullinen pelastus ei tapahtuisi miehen töiden kautta kulttuurisen mandaatin noudattamisessa, vaan lastensynnyttämisen ja kasvattamisen kautta. Tietysti mies on perheenpää, mutta äiti on se, joka hoitaa kotia ja lapsia tavalla, jota mies ei voi tehdä. Ne useat tunnit, kun mies on töissä, äiti on lasten kanssa täyttämässä Jumalan hänelle antamaa tehtäväänsä. Nainen on kodin päähoitaja ja kun naiset hylkäävät äitiyden toimiston tai tehtaan takia, he halveksivat Jumalan heille suunnittelemaa keinoa, jonka kautta paholaisen siteet rikotaan. Jumala antoi tämän tehtävän naiselle, ei miehelle.

Läpi historian hurskas naisen siemen on taistellut Saatanallisia voimia vastaan. ”Lastenkasvattaminen valmisti tien Herralle. Kun hän aikoi nostaa mahtavia johtajia, Jehova Jumala usein etsi erityisen kykeneviä naisia. Jookebed, Mooseksen äiti; Hanna, Samuelin äiti; Manoahin vaimo, Simsonin äiti, ovat johtavia esimerkkejä. Heidän lastenkasvatuksen kautta historia oli merkittävästi muokattu. Kristuksen tulon jälkeen, hurskas siemen kantaa evankeliumia kaikkeen maailmaan keräämään Jumalan valittuja ja joutamaan Kristuksen paluuta. Hurskaan siemen kasvattaminen on yhä erittäin tärkeää Jumalan tarkoituksille maailmassa.” – Walter J. Chantry.

Muistatko minkä nimen Aadam siis antoi naiselle Jumalan kirousten jälkeen? ”Ja mies antoi vaimolleen nimen Eeva, sillä hänestä tuli kaiken elävän äiti.” (1 Moos. 3:20). Voimme vain kuvitella sitä vihan määrää, joka Jumalalla on aborttia ja muita kohdun hedelmän lopettavia asioita vastaan. Äidit murhaamassa omia lapsiaan kohdussa, vaikka heidät luotiin kantamaan, suojelemaan, kasvattamaan heitä. Jumalan antaessa oikeudelliset lait Israelille, kaikissa tapauksissa, joissa ihmisen kuolema oli vahingon seuraus, kuolemantuomiota ei langetettu paitsi yhdessä: kohdussa olevan lapsen kuolemisesta (2 Moos. 21:22-23). Kristuksessa on anteeksiantamus jokaiseen syntiin, mutta synti täytyy tunnustaa sen oikealla nimellä ja abortti ei ole mitään muuta kuin vauvan kylmäverinen tappo itsekkäiden syiden tähden.

Mitä kaikkea äitiyteen sisältyy?
”Hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta” äitiys ei ole vain lapsen synnyttämistä. Tämän kasvattaminen ja rakastaminen on äitiyttä. ”Tunnollinen äitiys ei voi seurata itsekkyyden polkua saada lapsia ja lähettää heidät pois saman tien kuin mahdollista päivähoitoon. Tietysti joinakin aikoina tämä voi olla välttämätöntä selviytymisen kannalta! Mutta muina aikoina se on itsekkäiden halujen tuottamaa oman uran ja omaisuuden saavuttamisen tähden. Naiset tahtovat päästä jännittävämpiin asioihin. Tämä matala näköala äitiydestä on vahingoittavaa seurakunnalle.” Walter J. Chantry.

Jumala pelastaa ihmisiä kaikenlaisista perheistä mutta todellisuus on, että suurin osa Jumalan merkittävimmistä palvelijoista ovat kasvaneet vakaissa kodeissa hurskaan äidin hoidossa. John ja Charles Wesley ovat ehkä hyviä esimerkkejä. John Wesley sanoi: ”Opin enemmän Kristuksesta äidiltäni kuin kaikilta englannin teologeilta.” Luonteen puutteet lapsissa ovat sen seurausta, että äidit ja isät eivät tuo tasapainoa perheeseen omien rooliensa täyttämisellä. Jos äiti ei täytä omaa vastuutaan, näkyy se lapsen myöhemmässä elämässä eikä armo pelastuksessa poista niitä tässä ajassa.

Tämä maailma pilkkaa ja halveksii äitiyttä koko sydämestään. Tämä on selvää abortin suosioista ja lapsia omaavien naisten määrästä kokoaikaisessatyömaailmassa. Mutta älkää antako maailman kertoa mikä on arvokasta naiselle, vaan Jumalan. Timoteus itse on todistus uskollisesta äitiydestä: ”Minä kiitän Jumalaa, jota esivanhemmistani asti palvelen puhtaalla omallatunnolla – samoinkuin minä lakkaamatta muistan sinua rukouksissani öin ja päivin, haluten, muistaessani kyyneleitäsi, saada sinua nähdä, että täyttyisin ilolla – kun mieleeni muistuu se vilpitön usko, joka sinulla on, joka ensin oli isoäidilläsi Looiksella ja äidilläsi Eunikella ja joka, siitä olen varma, on sinullakin” (2 Tim. 1:3-5). ”Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät, keiltä olet sen oppinut, ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.” (2 Tim. 3:14-15). Sinä et voi pelastaa lapsiasi, mutta sinun täytyy opettaa heille kirjoitukset ja osoittaa pelastuksen tie. Sinun lapsesi eivät voi olla täydellisiä, sillä he ovat suuria syntisiä, mutta sinä voit kasvattaa heistä asiallisia ihmisiä kurilla ja rakkaudella. Vaikka lapsi ei pelastuisi, kristityn maailmankuvan saanut ihminen on Jumalan yleistä armoa yhteiskunnalle. Kasvata vahvoja luonteita. Opeta käytännössä ja teoriassa kristilliset periaatteet jokapäiväisissä asioissa yksinkertaisesti ja luonnollisesti. Tutki lapsiasi ja heidän mentaliteettia, fyysisyyttä, sosiaalisuutta ja hengellisyyttä. ”Lahjoja kuuluu kehittää, arvoja täytyy istuttaa, virheitä kuuluu kärsivällisesti korjata, nuoria syntisiä täytyy evankelioida.” – Walter J. Chantry.

Monet naiset eivät ole saaneet lapsia, vaikka he tahtoisivat ja kokevat paljon tuskaa tämän tähden. Kohdun hedelmä onkin Jumalan lahja, mutta tämä ei estä äitiyttä. Adoptio on erittäin kristillinen hyve ja jokaiselle kykenevälle suositeltavaa. Adoptoitu lapsi on oma lapsi niin kuin muutkin. Rakkaus adoptoitua lasta kohtaan on sama ja sen pelkääminen, että nainen ei rakastaisi lasta riittävästi on meidän kieroutuneen aikamme tuotosta, sillä se on syöttänyt valheellisen ajattelun rakkaudesta.

Miten todistaa naisen kyvyt? Äitiydessä on haastetta ja kutsua koko loppuelämäksi. Kuinka helppoa onkaan hyljätä tämä vastuu pyhäkoululle ja päivähoidolle. Mutta ne jotka ovat kuuliaisia Jumalan tahdolle, eivät tartu tähän tehtävään nuristen, vaan iloiten. Hedelmää ei saata näkyä kymmeniin vuosiin, mutta Jumala on se, joka näkee ja palkitsee ajallansa. Tällaisessa korkeassa tehtävässä tarvitaan Jumalan armoa ja niinpä naisen kuuluu pysyä uskossa ja rakkaudessa ja henkilökohtaisessa pyhityksessä sekä siveydessä. Yhtenä päivänä tämän ajan hohtotytöt, jotka ovat jättäneet lapsensa muille niittävät mitä ovat kylväneet: ”Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä poika on äidillensä murheeksi.” (San. 10:1). Mitä hyötyä on rahasta ja maineesta, kun oma lapsi vaeltaa jumalattomuudessa ja häpeässä? Isällä on työ kodin ulkopuolella ja kotona, mutta äidille Jumala laittoi kaikki munat yhteen koriin. Äitiys ei ole osa-aikainen harrastus ja he eivät elä suukkoja ja pikkulahjoja varten, vaan tahtovat nähdä lapsensa vaeltamassa Herran kanssa vanhurskaudessa. Miten he vaeltavat, jos heitä ei kasvateta?

On rohkaisevaa nähdä merkkejä aikanamme, että monet nuoret hurskaat naiset pyrkivät jumalisuuteen ja ovat vakavia äitiydestä. Heidän prioriteetit ovat Raamatullisesti järjestetyt ja he tulevat saamaan paljon pilkkaa maailmalta, mutta Jumalan silmissä he tekevät arvokasta työtä: älyä vaativaa työtä, rakkautta ja voimaa, toivoa ja uskoa vaativaa työtä. Miehet, teillä on velvollisuus perheenpäänä osoittaa kaikki tukenne vaimollenne hänen korkeassa kutsussaan. Isyys on merkittävää ja tänä aikana meillä on korkea pula isistä, mutta osa tätä isyyttä on, että rakastatte vaimojanne ja tunnustatte, että äidillä on erityinen osansa kotona. Äiti on lapselle rakkain, niin kuin vaimo on miehelle.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s