Saarnattu 20.1.2019, Eelis Halmemies
- Juudas, Jeesuksen Kristuksen palvelija ja Jaakobin veli, kutsutuille, jotka ovat Isässä Jumalassa rakastetut ja Jeesukselle Kristukselle varjellut.
- Lisääntyköön teille laupeus ja rauha ja rakkaus.
- Rakkaani! Kun minulla on ollut harras halu kirjoittaa teille yhteisestä pelastuksestamme, tuli minulle pakko kirjoittaa ja kehoittaa teitä kilvoittelemaan sen uskon puolesta, joka kerta kaikkiaan on pyhille annettu.
- Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.
- Vaikka jo kerran olette saaneet tietää kaiken, tahdon kuitenkin muistuttaa teitä siitä, että Herra, joka oli pelastanut kansan Egyptistä, toisella kertaa hukutti ne, jotka eivät uskoneet;
- ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, van jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon;
- samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.
- Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja.
(Juudas 1-8)
Viime vuonna olemme aloittaneet käymään tätä Raamatun kirjettä yhdessä läpi ja edenneet aina kirjeen neljänteen jakeeseen saakka. Tähän mennessä kirjeen kirjoittaja on esittäytynyt Juudaksena, Jeesuksen orjana ja Jaakobin veljenä. Kyseessähän oli siis Herramme Jeesuksen velipuoli. Juudas osoittaa kirjeensä Jumalan valituille, hän on ilmaissut halunsa kirjoittaa yhteisestä pelastuksesta, mutta hengessään koki, että hänen täytyy varoittaa seurakuntaa niistä valheopettajista, joita sen keskuuteen oli ilmaantunut. Juudas toistaa ja vahvistaa 2.Pietarin kirjeen luvun 2 varoituksia harhaopettajista. Viime kerralla katsoimme sitä, kuinka Juudas painotti, että meidän tulee taistella sen uskon, sen Jumalan ilmoitetun totuuden kokonaisuuden puolesta, joka pyhille oli kertakaikkisesti annettu. Huomaa, mikä oli Juudaksen oletus: Jumalan Sana, Raamattu on riittävän selkeä, jotta voimme tietää sen, mikä tuon uskon sisältö on. Tästä huolimatta monilla aikamme uuden testamentin tutkijoilla tai saarnamiehillä ei tätä vakaumusta ole.
Seuraavaksi lähdemme katsomaan tarkemmin sitä, mikä oli Juudaksen huolenaihe jakeesta 4 eteenpäin.
JAE 4
”Sillä teidän keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.”
SAATANANA KEINO TUNKEUTUA SEURAKUNTAAN
Juudas tuo tässä esille todellisen syyn kirjeensä kirjoittamiselle ja ilmaisee huolensa. Seurakunnan sisälle on pujahtanut henkilöitä, joita hän kutsuu jumalattomiksi. Sana pujahtaa, pareisduo, viittaa siihen, että joku tulee sisälle huomaamatta, salaa. Joku, joka soluttautuu salaa joukkoon herättämättä huomiota. Tässäkin Juudas viittaa siihen, mitä Pietari oli sanonut jo aiemmin 2.Piet.2:1-3
”Mutta myös valheprofeettoja oli kansan(Israelin) seassa, niinkuin teidänkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on heidät ostanut, ja tuottavat itselleen äkillisen perikadon. Ja moni on seuraava heidän irstauksiaan, ja heidän tähtensä totuuden tie tulee häväistyksi; ja ahneudessaan he valheellisilla sanoilla kiskovat teistä hyötyä; mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku.”
Myös Pietari puhuu salaisesta toiminnasta valheprofeettojen osalta.
Huomaa nämä yhtäläisyydet Juudaksen ja Pietarin välillä. Pietari sanoo: ”keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sisään turmiollisia harhaoppeja”.
Juudas sanoo: ”keskuuteenne on pujahtanut eräitä ihmisiä, jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen”
Pietari sanoo myös: ”mutta jo ammoisista ajoista heidän tuomionsa valvoo, eikä heidän perikatonsa torku”
Juudas sanoo: ”joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon”
Meidän ei tulisi ihmetellä sitä, että joudumme kohtaamaan myös vainoa, joka nousee seurakunnan sisältä. Saatana pitää kyllä huolen siitä, että rikkaviljaa kylvetään aina myös todellisen viljan sekaan. Huomaa, että Juudas ei nimeltä mainitse keitä nuo jumalattomat olivat, vaikka hän epäilemättä olisi voinut niin tehdä, vaan hän sanoo vain: ”eräitä ihmisiä”. Tämä myös viittaa siihen, että kyseessä ei ollut mikään fanfaari. He eivät tulleet sisään pitäen suurta meteliä itsestään. Vaan he odottivat, sivustakatsojina, kunnes olivat päässeet sisälle, ja saaneet jalansijan seurakunnan keskuudessa. Ehkä he tahtoivat odottaa, että saavat riittävästi kannattajia, kunnes avoimesti näyttävät todelliset värinsä. Ja siinä vaiheessa hyväuskoiset eivät enää tiedä mitä ajatella. Meidän ei tule olla tietämättömiä siitä, kuinka Saatana toimii. liberaalit eivät yleensä perusta kirkkokuntia, he valuvat sisään ulkopuolelta, soluttautuvat sisään, kuin vähäinen hapate, jota lisätään taikinaan. Itsessään hyvin mitätöntä verrattuna suureen taikinaan, mutta jonka vaikutukset nähdään, kun koko taikina paisuu. Saatana pyrkii salaa seurakunnan sisään mädättääkseen sen sisältä käsin.
Eräs merkittävä syy siihen, että monet joskus terveet seurakunnat ovat luisuneet alas liberaaliuden syöksykierteeseen on se, että seurakunta ei ole yhdessä noussut vastustamaan harhaoppia, silloin kun sitä alkaa tulla valua seurakunnan johdon kautta. Sen sijaan seurakunta sietää valheenopettajia ja antaa heille hiljaisen siunauksensa. Terveissä seurakunnissa on aina niitä jäseniä, jotka ovat valmiita nousemaan valhetta vastaan, vaikka se sitten tulisi seurakunnan johdon kautta.
Jeesus oli varoittanut tästä jo kauan sitten. Sudet tulevat, eivätkä säästä laumaa. He tulevat lampaiden vaatteissa. Näkyvän seurakunnan ympärillä ei ole fyysistä muuria, joka estäisi luopioiden tunkeutumisen. Ei ole Jumalan kylvämää peltoa, jonka päälle Saatana ei olisi uudelleen kylvänyt.
Kuvauksia näistä valheopettajista löydämme mm:
”he väittävät tuntevansa Jumalan, mutta teoillaan he hänet kieltävät” (Tiitus 1:16)
”ja lupaavat heille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia; sillä kenen voittama joku on, sen orja hän on” 2.Piet.2:19
EDELTÄ KIRJOITETTU TUOMIO
”eräitä ihmisiä, joiden jo aikoja sitten on kirjoitettu tulevan tähän tuomioon” (Juudas 4b)
Tämä on erittäin mielenkiintoinen lause Juudaksen kirjeessä. Näyttää siltä, että Juudas viittaa ennalta määrättyyn tuomioon. Jo aikoja sitten on kenties jopa viittaus ikuisuuteen. Jos Jumalan valittujen nimet ovat olleet kirjattuna Karitsan elämän kirjaan jo ennen maailman luomista (Ilm.13:8), eli Jumala on ikuisuudessa päättänyt osoittaa pelastavaa rakkauttaan valittuja kohtaan, on hän myös implikaation kautta päättänyt ohittaa osan ihmiskunnasta, jolloin voitaisiin sanoa, että näistä joiden nimiä ei kirjoitettu Karitsan elämän kirjaan jo ennen maailman luomista, heistä on ollut kirjoitettuna tuomio jo ennen maailman luomista. Viittaako Juudas tähän? Kenties. Voi olla, että hänen sanansa viittaavat muinoin Jumalan ihmisten kautta annettuihin profetioihin jumalattomista, kuten Haanok, Adamista seitsemäs, johon hän viittaa jakeissa 14 ja 15, mutta en usko, että se muuttaa asiaa paljon. Silti tekstissä viitataan ihmisiin, joiden tuomio oli edeltä kirjoitettu.
Edeltä kirjoitettu on myös mielenkiintoinen sana. Kreikan termi on progegrammenoi, josta juontuu myös englannin sana program, kirjoittaa edeltä – tai ohjelmoida. Tämä voitaisiin melkein kääntää, että heidän tuomionsa oli edeltä ohjelmoitu.
Uskovillekin tämä on haastava ajatus. Ajatella, että Kaikkivaltiaana Jumala ei ainoastaan salli, vaan jopa johdattaa luopioita seurakunnan keskuuteen, jotka aiheuttavat hajaannusta ja eripuraa. Muista, että Saatanankin valtuus toimia tulee Jumalalta. Mikä tarkoitus tällä on? Miksi Jumala sallii sen? Hän johdattaa seurakuntaansa vaikeuksien ja vainojen läpi muovaten sitä enemmän ja enemmän Kristuksen kaltaisuuteen. Tämä tietää paljon vaikeuksia seurakunnan johdolle, mutta samoin asia oli Mooseksellakin Israelin kansan kanssa. Joonas saarnasi viimeviikolla biografisen saarnan Mooseksen elämästä. Ja jos mietit kaikkea niitä vaikeuksia, mitä Mooseksen elämään kuului, niin niilläkin oli se tarkoitus, että Jumala muokkasi Mooseksesta astiaa omaan käyttöönsä. Muovasi hänen luonnettaan.
Monilla on silti ongelma tämän jakeen kanssa. Emme pidä siitä, että Jumala edeltä kirjoittaisi joidenkin tulevan tuomioon. Todellisuus on, että jokainen meistä on ensimmäisen syntymämme myötä langennen Adamin jälkeläisiä (teimme syntiä Adamissa) ja Jumala voi tehdä syyllisillä rikollisilla, mitä tahtoo. Hän voi osoittaa laupeuttaan tai osoittaa oikeudenmukaisen tuomionsa.
KOLME VALHEOPETTAJAN MERKKIÄ
”jumalattomia, jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi ja kieltävät meidän ainoan valtiaamme ja Herramme, Jeesuksen Kristuksen.” (Juudas 4c)
Juudas esittää valheopettajista kolme tunnusmerkkiä. Yksi liittyy heidän luontoonsa, yksi käytökseensä ja yksi uskontunnustukseensa. Luonteeltaan he ovat jumalattomia, käytökseltään irstaita ja heidän uskontunnustuksensa kieltä Jeesuksen valtiaana ja Herrana.
JUMALATTOMUUS
Jumalaton on kreikaksi asebeis. Sana koostuu kieltomuodosta ”a” ja sanasta ”sebo”, joka tarkoittaa kunnioittaa tai palvoa. He ovat siis ilman kunnioitusta, ilman palvontaa. Ilman Jumalanpalvelusta. Kyseessä ei ole jotain harhautuneita uskovia, vaan niitä samoja, joista Jeesus sanoi, ”te olette isästä perkeleestä, ja isänne himoja te tahdotte noudattaa” (Joh.8:44)
IRSTAUS
Sana irstas on puolestaan aselgeian, jälleen kieltomuoto ”a” ja sana ”selgi”, joka oli kaupunki Pisidiassa, joka tunnettiin tiukasta moraalikoodista. Juudas siis sanoo, että he ovat ilman moraalista kompassia.
Juudas sanoo: ”jotka kääntävät meidän Jumalamme armon irstaudeksi”
Oletko koskaan kääntänyt avainta niin, että se ei enää sovi lukkoon? Näin valheopettajat tekivät seurakunnan keskellä evankeliumille. He väänsivät Jumalan armon irstaudeksi.Tätä voitaisiin verrata Roomalaiskirjeen 1 lukuun, jossa Paavali kuvaa langennutta ihmiskuntaa ja sitä, kuinka se vaihtaa Jumalan totuuden valheeseen, Jumalan kirkkauden nelijalkaisten kuviin. Samoin tässä se joukko josta Juudas varoittaa vaihtaa Jumalan armon irstaudeksi. Sen sijaan, että he käsittäisivät oman syntisyytensä suuruuden ja ymmärtäisivät, miten rikas Jumala on armossaan ollut, että hän on lähettänyt Poikansa Jeesuksen olemaan syntiuhri ja välimies meidän ja Jumalan välillä. Sen sijaan, että he ihmettelisivät tuota armon suuruutta ja kokisivat pyhää pelkoa ja kiitollisuutta Jumalaa kohtaan, joka näyttäytyy ulospäin tekoina, jotka kumpuavat uudistetusta luomuksesta ja mielenmuutoksesta. Sen sijaan, he pukevat Jumalan armon ylleen, kuin kura-asun ennen kuin menevät hyppimään riettauden lätäkköihin. Käyttäen Jumalan armoa tekosyynä tehdä enemmän syntiä. Antionomianismia. Se ajatus, jonka Paavali kumosi Roomalaiskirjeen luvussa 6:14-15
”Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla. Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!”
Kysyn vain, oletko sinä syyllistynyt tähän?
Oletko ajatellut mielessäsi, että synnin tekeminen Kristittynä ei ole niin vakavaa, koska Jeesus on kuitenkin kärsinyt jo senkin synnin edestä? Oletko ollut välinpitämätön pyhityselämässäsi, koska ajattelet, että pelastuksesi on kuitenkin taattu, ja Jeesus on sovittanut kaikki syntisi? Eihän nyt pieni, avoin kapina maailmankaikkeuden tuomaria kohtaan ole niin merkittävää? eihän?
Pois se. Jos Kristus on lunastajasi ja jos olet Hänen omansa, niin hän totisesti on myös syntiesi sovittaja, se ei kuitenkaan muuta sitä, kuinka syntistä synti on. Emmekä edes käsitä sitä kuinka syntistä synti on. Heprealaiskirjeen kirjoittaja varoittaa, että ilman pyhyyttä, kukaan ei näe Herraa. Jos suhteesi syntiin on välinpitämätön ja samaan aikaan luulet seisovasi Kristus kalliolla armon varassa, niin varo vain, koska se Kristus, josta Raamattu puhuu aloittaa pyhitystyön omissaan, jonka hän itse vie loppuun. Kristus on uskomme alkaja ja täyttäjä niin kuin Hepr.12:2 sanoo. Jos käännät Jumalan armon irstaudeksi – Juudas sanoo, pyhän hengen innoittamana – olet jumalaton.
JEESUKSEN KIELTÄMINEN
Mitä muuta nämä Juudaksen kuvaamat luopiot tekevät? He kieltävät Kristuksen valtiaana ja Herrana. Sana kieltää on arnoumenoi, kieltomuoto ”a” ja sana rheo ”lausua”. He ovat lausumatta tätä Kristuksesta, että hän on valtias ja Herra. Tässä on itseasiassa myös mielenkiintoinen tekstuaalivariantti. On joitakin Juudaksen kirjeen käsikirjoituksia joista, joista löytyy sanonta: Ainoan Jumalamme, Jeesuksen Kristuksen. Sana valtias on despot. Despootti. sanalla on usein negatiivisia mielleyhtymiä, kuten joku mielivaltainen sortaja, sana se kuvastaa sitä, että despootilla on täydellinen valta. Ja tämä on se, mitä valeopettajat kieltävät, he eivät tunnusta sitä, mitä alkuseurakunta on tunnustanut. Tästä ei tule kuitenkaan sellaista käsitystä, että he eivät tunnustaisi mitään, vaan pikemminkin he tunnustavat kyllä Jeesuksen, mutta se on erilainen Jeesus.
Ketä he sitten olivat? Kehen Juudas viittaa? Kuten mainitsimme, Juudas ei suoraan tekstissä mainitse ketään, mutta on todennäköistä, että kyseessä on joitakin gnostilaisuutta edeltäneitä harhoja, kuten Doketismi, jota alkoi esiintyä vuonna 70 jKr. En usko että meidän kannatta käyttää käyttää paljon aikaa erilaisten harhojen avaamiseen, mutta tahdon, että katsomme pikaisesti sitä, mitä oli doketismi, koska Juudas todennäköisesti oli tekemissä ainakin heidän kanssaan.
DOKETISMI
Tulee kreikan sanasta dokeo, näyttää, vaikuttaa. Sana on luonteeltaan subjektiivinen, eli se riippuu siis ihmisen mielipiteestä. Oletko koskaan katsonut kaukaa jotakuta, ja ajatellut mielessäsi, että näet jonkun henkilön, jonka tunnet, mutta kun hän kävelee lähemmäs, hän osoittautuukin joksikuksi muuksi? Hän näytti olevan ystäväsi, mutta todellisuudessa olikin joku toinen. Tätä viitataan sanalla dokeo.
Doketismi ajattelee dualistisesti suhteessa ruumiiseen ja henkeen. Doketistit uskoivat, että henki oli hyvä, mutta kaikki materia oli pahaa. Tämä tarkoitti sitä, että ihmisruumis oli pohjimmiltaan paha. Doketistit ajattelivat tästä syystä, että Jeesus oli ainoastaan henki, hänellä ei voinut olla aitoa ihmisruumista, koska ruumis oli paha. Tämä harha siis kieltää Raamatun opin Jeesuksen kahdesta luonnosta – että Jeesus oli täysin Jumala ja täysin ihminen. 1.Tim.2:5 sanoo:
”Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus”
Raamattu selkeästi opettaa Jeesuksen ihmisyydestä ja Jumaluudesta. Doketistit sen sijaan opettivat, että Jeesus oli vain dokesis, näky, aave. Näin ollen he myös kielsivät Jeesuksen ristiinnaulitsemisen. Sekin oli vain kuvitelmaa, joka näytti tapahtuneen. Tämä nähdään erityisen irvokkaasti 100- 200 luvulla kirjoitetussa gnostilaisessa Pietarin ilmestyksessä:
”Kuka muuten on tuo, joka iloitsee ja nauraa ristin yläpuolella samaan aikaan, kun he naulitsevat jotakin toista ristille jaloistaan ja käsistään?” Vapahtaja vastasi minulle: ”Se, jonka näet iloitsevan ja nauravan ristin yläpuolella, on elävä Jeesus. Tuo toinen, jonka käsiin ja jalkoihin he lyövät nauloja, on hänen lihallinen hahmonsa, hänen sijaisensa. He häpäisevät sen, joka vain muistuttaa häntä.” (ote Pietarin ilmestyksestä)1
Oletko koskaan kuullut vastaavaa aikaisemmin. Annahan kun luen sinulle otteen toisesta lähteestä?
”ja (juutalaiset) sanoivat: ’Me olemme totisesti surmanneet Messiaan, Jeesuksen, Marian pojan, Jumalan lähettilään’ – mutta he eivät olleet surmanneet eivätkä ristiinnaulinneet häntä, v2aan siltä vain näytti heistä, ja ne, jotka siitä kiistelevät, ovat itsekin epätietoisia: heillä ei ole varmaa tietoa, vaan he kehittelivät ainoastaan olettamuksia. Todellisuudessa he eivät ole surmanneet häntä (lopullisesti)” (Koraani – Suura 4:157)
Ainoa syy siihen, että Muslimit kieltävät Jeesuksen ristiinnaulitsemisen, vastoin kaikkea historiallista todistusaineistoa, ovat nämä 40 arabian kielistä sanaa Koraanin suurassa 4. On täysin ilmeistä, että Muhammed ei saanut tätä ilmoitusta Jumalalta, vaan hän plagioi vain varhaisgnostilaisia ajatuksia. Yleinen Islamilainen tulkinta onkin, että Allah vaikutti niin, että joku Jeesuksen opetuslapsista (ehkä Juudas) tehtiin Jeesuksen näköiseksi ja ristiinnaulittiin hänen sijastaan, kuten Pietarin ilmestys antaisi ymmärtää.
Varhaisin kokoelma kristittyjen UT kaanonista. Muratorian fragmentti (noin vuodelta 170) mainitsee myös Pietarin ilmestyksen, lueteltuaan suurimman osan UT kirjoista, kirjoituksessa todetaan lopuksi
”Myös ilmestyksistä me hyväksymme ainoastaan nuo Johanneksen ja Pietarin, joista jälkimmäistä jotkut kansastamme eivät halua luettavan kirkossa.” (Muratorin kaanonin suomennoksesta)2
Tästä näemme, että doketismilla oli jalansijaa alkuseurakunnassa. Taistelu uskon puolesta oli yhä käynnissä. Jotkut vastustivat harhaa, mutta toiset sallivat sen. Jos doketismi olisi totta, niin Jeesusta ei olisi ristiinnaulittu, kukaan ei todellisuudessa olisi sovittanut syntejämme, Jumalan viha lepäisi yhä yllämme, olisimme vihan lapsia. Roomalaiset sotilaat eivät kuitenkaan ruoskineet vain aavetta. Kristus ei vain asunut jonkun toisen ihmisen ruumiissa ja lähtenyt siitä ristiinnaulitsemisen jälkeen. Tämäkin on vastaava mystinen uskomus. Tämä tarkoittaisi sitä, että syntinen mies ristiinnaulittiin ja hänen verensä ei voi lunastaa ketään Jumalan vihalta, ainoastaan Jumalihminen Jeesus ja hänen täydellinen sovintoverensä ja elämänsä voisivat täyttää Jumalan vaatimukset. Jos väität, että ristiinnaulitseminen oli vain illuusio, ehdotatko tosissasi, että kummitus käärittiin 45 kiloon käärinliinoja ja asetettiin Joosef Arimatialaisen hautaan? Roomalaisilla ei ollut tapana sinetöidä ja asettaa vartioita tyhjien hautojen edustalle. Sinetöidyn haudan sinetin rikkominen tarkoittaisi kuolemantuomiota sille, joka sen tekee. Asettiko Tuomas sormensa vain kummituksen haavoihin? Ei, hän laittoi ne ylösnousseen Kristuksen haavoihin ja totesi ”Minun Herrani ja Jumalani” (Joh.20:28)
JAE 5
”Vaikka jo kerran olette saaneet tietää kaiken, tahdon kuitenkin muistuttaa teitä siitä, että Herra, joka oli pelastanut kansan Egyptistä, toisella kertaa hukutti ne, jotka eivät uskoneet;”
Juudas muistuttaa valmistautuu esittämään kuulijoilleen kolme esimerkkiä menneisyydessä tapahtuneesta tuomiosta luopioille. Juudas muistuttaa, että se mistä hän kertoo heille kirjeessään ei tule heille uutena tietona, vaan heidän tulisi tunnistaa, että tämä on sen täyttymys, mitä he olivat aikaisemmin kuulleet apostoleilta. Tässä on todennäköisimmin viittaus juuri 2. Pietarin kirjeeseen, koska ne ovat niin samankaltaisia sisällöltään.
Toisaalta ne esimerkit lankeemuksesta, joita hän esittää eivät tule kuulijoille uutena. Israelin exodus pois Egyptin orjuudesta ja heidän erämaavaelluksensa olivat juutalaisten keskuudessa tunnetuimpia vanhan testamentin kertomuksia. Juudas viitaa jakeissa 5-7 menneisyydessä tapahtuneisiin lankeemuksiin, Jumalan valitun kansan, enkeleiden ja pakanoiden keskuudessa tahtoen osoittaa, että huolimatta siitä, kuka on kyseessä ja miten arvokkaassa asemassa, Jumala on aina tuominnut epäuskoiset. Eikö hän siis vielä enemmän tuomitsisi niitä valheopettajia, jotka nyt vaivaavat alkuseurakuntaa. Tämä on Juudaksen pointti ja varoitus seurakunnassa pesiville epäuskoisille.
ENSIMMÄINEN ESIMERKKI TUOMIOSTA
”että Herra, joka oli pelastanut kansan Egyptistä, toisella kertaa hukutti ne, jotka eivät uskoneet”
JEESUS TUOMARINA VANHAN LIITON AIKANA
Kuka se olikaan se, joka pelasti kansan ja hukutti ne jotka eivät uskoneet? Joissakin käsikirjoituksissa on sanan Herra tilalla Jeesus. Nykyaikaiset tietokoneavusteiset menetelmät (CBGM)3, joilla voidaan verrata digitalisoituja uuden testamentin käsikirjoituksia, ovat antaneet tukea sille, että alkuperäinen teksti lukisi ”Jeesus” eikä ”Herra”. Jos voitaisiin osoittaa, että tässä lukee Jeesus, niin tästä tulisi merkittävä teksti, joka puoltaa Jeesuksen Jumaluutta. Se painottaisi myös sitä, että Jeesus oli se, jolle Jumala oli antanut tuomiovallan jo vanhan liiton aikana. Jeesus sanoi Joh.8:56, että
”Abraham, teidän isänne, riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi”
Milloin tämä tapahtui? Eikö juuri silloin, kun Jahve tuli tuhoamaan Sodomaa ja Gomorraa. Ennen lihaksi tuloaan Jumalan poika ilmestyi Abrahamille ja tuhosi Sodoman. Jeesus Herrana oli aktiivinen tuomioissaan jo vanhan liiton aikana – ei ainoastaan uuden liiton aikana.
Nykyajan kuva Jumalasta tahtoo unohtaa hänen oikeudenmukaisen vihansa.
JUMALAN PYHÄ VIHA
Koska yhdistämme vihan tunteen itsessämme helposti syntiin, meidän on vaikea käsittää sitä, mitä Jumala tuntee vihassaan. Vaikka tuntisimmekin oikeutettua vihaa, jostain todellisesta vääryydestä, meidän syntinen mielemme aina tuo alitajuntaamme myös omia motiivejamme. Raamattu kehottaa erikseen Ef.4:26 ”vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö”.Maininta siitä, ettei meidän tulisi vihan hetkellä tehdä syntiä on erityisen tarpeellinen, koska juuri silloin kun olemme vihaisia helposti tulemme myös antaneeksi omille syntisille haluillemme tekosyyn tulla esiin.
Jumala sen sijaan, koska Hän on Pyhä. Se vihakin, jota hän kokee on Pyhää Vihaa. Se on vihaa, joka on täysin oikeutettua ja ei minkään väärän tai turhan ajatuksen tai motiivin tahrimaa. Raamattu olisi voinut olla hyvin lyhyt kirja, jos Jumala olisi päättänyt olla osoittamatta armoaan Adamille. Jumalahan oli luvannut, että sinä päivänä, kun hän syö kielletyn hedelmän hän tulisi kuolemaan. Sen sijaan, Adam eli Jumalan armosta, 930 vuotta! Jumala olisi voinut tappaa Adamin heti kun hän maistoi kiellettyä hedelmää. Samoin on langenneen ihmiskunnan osa, joka on Adamista periytynyt. Jumalalla olisi täysi oikeus pyyhkiä koko ihmiskunta olemattomiin, eikä hän sitä tehdessään tee vääryyttä ketään kohtaan. Ilman Jumalan armoa, sydämesi ei löisi enää lyöntiäkään eikä keuhkosi vetäisi henkäystäkään.
JUMALA ARMOLLINEN JA OIKEUDENMUKAINEN
Jumala on sekä armollinen, että oikeudenmukainen. Apostoli Paavalin sanoin, Hän armahtaa ketä armahtaa ja paaduttaa kenet paaduttaa, eikä kyse ei ole siitä, mitä ihminen tahtoo, vaan Jumalasta. Jumala oli osoittanut armollisuuttaan ja pelastanut Israelilaiset Egyptistä ja kun he aikoivat sitten lopulta mennä Kanaanin maahan 4.Moos.13:25-14:3 he alkoivat marmattaa. Kaksitoista miestä lähetettiin vakoilemaan maata. Jos muistat, niin ainoastaan Kaaleb ja Joosua uskoivat, että he voivat voittaa Jumalan avulla nuo mahtavat kansat, jotka asuttivat Kanaanin maata. Muut kymmenen vakoojaa valittivat, että Israel ei koskaan voisi voittaa noita kansoja, koska ne olivat niin suuria ‘olemme kuin Heinäsirkkoja heidän edessään’ he sanoivat. Israelin kansa pelästyi tätä sanomaa niin, että koko Israel marmatti ja valitti. Kyse ei ollut siitä, että tämä vakoojien viesti olisi tuonut pelon Israelilaisten sydämiin, pikemminkin heidän sydämensä olivat jo alttiita pelon siemenille. Vakoojien viesti toi vain esiin sen uskottomuuden, joka heidän sydämissään asui. Kaaleb ja Joosua olivat vähemmistöä, koska he pelkäsivät Jumalaa, eivätkä ihmistä. Hei eivät paineen allakaan taipuneet, vaikka muut olivat heitä vastaan. Jumala käytti Kaalebia ja Joosuaa totuuden ja järjen äänitorvina, mutta Israel hylkäsi heidät. Uskovina meidän tulisi odottaa tätä. Voit olettaa, että tässä kieroutuneessa maailmanajassa tulet olemaan vähemmistössä. Kehoitus meille on silti: Pidä kiinni Jumalasta ja hänen käskyistään, äläkä horju, vaikka joku kieltää evankeliumin, he eivät kiellä sitä sinun vuoksesi, vaan evankeliumin itsensä vuoksi, ole uskollinen sille evankeliumin työlle, jonka Jumala on seurakunnalleen antanut, Hän itse katsoo, että se tulee tuottamaan hedelmää. Hänen valittunsa kuulevat hänen äänensä. Niin kuin Paavali itse sanoo 2.Tim.2:6-10
”Peltomiehen, joka vaivan näkee, tulee ennen muita päästä osalliseksi hedelmistä. Tarkkaa, mitä sanon; Herra on antava sinulle ymmärrystä kaikkeen.
Muista Jeesusta Kristusta, joka on kuolleista herätetty ja on Daavidin siementä minun evankeliumini mukaan, jonka julistamisessa minä kärsin vaivaa, kahleisiin asti, niinkuin pahantekijä; mutta Jumalan sana ei ole kahlehdittu. Siitä syystä minä kärsin kaikki valittujen tähden, että hekin saavuttaisivat pelastuksen, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, ynnä iankaikkisen kirkkauden.”
Maailma painostaa meitä mukautumaan sen moraalittomaan muottiin, mutta pysy sinä uskollisena, Herra voi tehdä paljon hyvää sinun kauttasi. Epäuskoisten Israelilaisten surkea, emotionaalinen vastaus oli:
”Silloin koko kansa alkoi huutaa ja parkua, ja kansa itki sen yön. Ja kaikki israelilaiset napisivat Moosesta ja Aaronia vastaan, ja koko kansa sanoi heille: ”Jospa olisimme kuolleet Egyptin maahan tai tähän erämaahan! Jospa olisimme kuolleet! Ja miksi viekään Herra meitä tuohon maahan, jossa me kaadumme miekkaan ja vaimomme ja lapsemme joutuvat vihollisen saaliiksi! Eikö meidän olisi parempi palata Egyptiin?” Ja he puhuivat toinen toiselleen: ”Valitkaamme johtaja ja palatkaamme Egyptiin” (4.Moos.14:1-4)
Jumala oli vapauttanut Israelin kansan Egyptistä monien ihmetekojen ja vitsausten kautta, halkaisemalla punaisen meren, ja hukuttamalla faraon armeijan, ja silti heillä ei ollut uskoa. Nytkö Jumala ei olekaan riittävän voimakas. Eikö hän kykene pitämään lupauksiaan? Koettelemukset todella näyttävät, onko joku uskova vai ei. Kestävätkö he, vai lankeavatko pois pinnallisesta uskontunnustuksesta. Tässä tapauksessa Israelilaiset kapinoivat ja tahtoivat asettaa itselleen uuden johtajan, joka veisi heidät pikajunalla takaisin orjuuteen. Jumala antoi Israelilaisille sen, mitä he pyysivät. Hän antoi heidän vaeltaa epäuskossaan autiomaassa 40 vuotta, kunnes epäuskoinen sukupolvi oli kuollut. Jumala tuomitsi epäuskoisen Israelin lankeemuksestaan ja he eivät koskaan nähneet luvattua maata. Jos Jeesus on pelastanut sinut, niin hän on myös pelastanut sinut omilta pahan sydämesi toiveilta. Vanhan liiton Israelin kansa on esikuva uuden liiton seurakunnasta. Niin kuin epäuskoiset hukkuivat erämaassa, eivätkä päässeet luvattuun maahan, eivät myöskään epäuskoiset ja valheenopettajat seurakunnan keskellä tule perimään iankaikkista elämää, vaan Jumalan tuomio odottaa heitä.
Jae 6
”ja että hän ne enkelit, jotka eivät säilyttäneet valta-asemaansa, van jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon;” (Juudas 6)
Juudas siirtyy kuvaamaan toista esimerkkiä tuomiosta, tällä kertaa enkeleille. Juudas viittaa tässä niihin enkeleihin, jotka hylkäsivät Jumalan heille luodun tehtävänsä. Jumala oli antanut enkeleille, kuin ihmisellekin vapauden kapinoida hänen säädöksiään vastaan. Saatana, yksi Jumalan korkea- arvoisimmista enkeliolennoista, kerubeista. (Hes.28:14) Saatana oli siis alun perin yksi mahtavimmista, ellei sitten mahtavin luotu olento kirkkaudessaan ja voimassaan. Tämä asema kuitenkin nosti ylpeyden hänen sydämeensä (Jes.14) ja hän tahtoi olla kuin Jumala. Saatana jätti oman asuinsijansa. Se missä vaiheessa Saatanan lankeemus tapahtuu, ei käy selvästi ilmi Raamatun teksteistä. Mutta joitain viitteitä siihen, voimme löytää. Saatana oli langennut jo silloin, kun hän tuli viettelemään Eevaa Edenin puutarhassa. Jumala loi enkelit todennäköisesti joko ensimmäisenä tai toisena luomispäivänä. Jobin kirjasta löydämme maininnan siitä, että, kun Jumalan luodessa maailmaa kaikki hänen enkelinsä riemuitsivat ja ylistivät Jumalaa. (Job.38:7) Voi siis olla, että Saatana lankesi pian luomisen jälkeen. Siitäkään emme osaa sanoa, kuinka kauan Adam ja Eeva olivat viettäneet aikaa Edenissä, ennen kuin luemme syntiinlankeemuksesta, mutta oletettavasti se tapahtui melko nopeasti.
Enkeleitä ei langennut ainoastaan Saatana, hänen mukanaan lankesi myös osa muita enkeleitä. Enkelit tarkoittavat yleisesti ottaen vain Jumalan palvelevia henkiolentoja (Hepr.1:14), jotka on lähetetty palvelukseen Jumalan valittuja varten. Raamatun kertomuksissa enkelit ilmestyvät yleisesti ihmisen hahmossa. Joillakin enkeleillä kuvataan olleen siivet, kuten kerubit ja serafit. Kun enkelit lankesivat he luopuivat asuinsijastaan myös. Jeesus sanoo Luukas.10:18 ”Minä näin saatanan lankeavan taivaasta, niinkuin salaman”. Efesolaiskirje kuvaa Saatanaa ilmavallan hallitsijana. Se antaisi ymmärtää, että langenneet enkelit ovat rajoittuneita luomakuntaan. Enkelit kapinoivat Jumalaa vastaan siinä, että Jumala oli antanut heille tietyn tehtävän ja asuinsijan. Sen sijaan enkelit kapinoivat Jumalaa vastaan ja luopuivat siitä tehtävästä ja asuinsijasta, jonka Jumala oli heille antanut.
”pani pimeyteen iankaikkisissa kahleissa säilytettäviksi suuren päivän tuomioon” (Juudas 6b)
Jumala ei missään vaiheessa antanut enkeleille ”toista mahdollisuutta”. Hän ei koskaan lähettänyt pelastajaa heitä varten. Sen sijaan, ne enkelit jotka kapinoivat Jumalaa vastaan, Hän asetti pimeyden kuiluun kahlehdittuna tuomion päivää varten. Mistä tuomionpäivästä on kyse? Tässä on viittaus viimeiseen tuomioon, jossa Jumala tuomitsee saatanan ja kaikki muut langenneet enkelit ja heittä heidät tuliseen järveen.
Pietari kirjoittaa toisessa Pietarin kirjeessä myös enkeleistä näin:
”Sillä ei Jumala säästänyt enkeleitä, jotka syntiä tekivät, vaan syöksi heidät syvyyteen, pimeyden kuiluihin, ja hylkäsi heidät tuomiota varten säilytettäviksi” (2.Piet.2:4)
KOLMAS ESIMERKKI TUOMIOSTA
JAE 7
”samoin kuin Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit, jotka samalla tavalla kuin nekin harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin, ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.” (Juudas 7)
Juudas viittaa sitten Sodomaan ja Gomorraan sekä niitä ympäröiviin kaupunkeihin Admaan ja Seboimiin varoittavana esimerkkinä. Mikä olikaan Sodoman ja Gomorran synti?
Homoseksuaalisuutta puolustavat teologit ovat puhuneet jo kauan siitä, että olemme ymmärtäneet väärin Sodoman ja Gomorran kertomuksen. Kun Sodoman ja Gomorran miehet kokoontuivat yhteen ja halusivat maata Lootin vieraaksi tulleiden enkeleiden kanssa, he väittävät, että tässä ei ole kyse siitä, mitä käsitämme homoseksuaalisuutena nykyaikana, vaan pikemminkin kyse on siitä, että Sodoman miehet tahtoivat vain alistaa muukalaisen yhtymällä häneen.
Samat teologit viittaavat usein erääseen Hesekielin kirjan kohtaan, jossa puhutaan Sodoman ja Gomorran synneistä. Hesekielin kirjan luku 16 kertoo siitä, kuinka Jumala oli ottanut Israelin kansan puolisokseen ja pitänyt hänestä huolta, mutta kuinka Israel olikaan mennyt ja tehnyt aviorikoksen ympäröivien kansojen ja heidän jumaliensa kanssa, Isarel oli mennyt haureudessaan niin pitkälle, että hän makasi kaikkien muukalaisten kanssa, joita vain kohtasi. Kun tavalliset portot ottivat porton palkkaa siitä, että joku sai maata hänen kanssaan, niin Israel maksoi muille, että he tulisivat ja makaisivat hänen kanssaan. Jumala viittaa sitten Sodomaan ja Gomorraan Israelin sisarina ja toteaa, että Israel saa heidätkin näyttämään vanhurskailta syntiensä vuoksi.
Hesekiel 16:49-50
”Katso, tämä oli sisaresi Sodoman synti: ylpeys, leivän yltäkylläisyys ja huoleton lepo hänellä ja hänen tyttärillään; mutta kurjaa ja köyhää hän ei kädestä ottanut. He korskeilivat ja tekivät kauhistuksia minun edessäni, ja minä, kun sen näin, toimitin heidät pois.”
Lainaamalla tätä Raamatunpaikkaa homoseksuaalisuuden puolustajat tahtovat sanoa, ettei Jumala tuominnut Sodomaa ja Gomorraa homoseksualisuuden vuoksi, vaan heidän syntejään olivat ylpeys, leivän yltäkylläisyys, vähäosaisten sortaminen jne. Kuitenkin jakeessa 50 mainitaan, että he tekivät kauhistuksia, mikä on selvä viittaus 3.Moos.18, pyhyyskoodiin, jossa homoseksuaalisuus erityisesti erotetaan kauhistuksena kauhistusten joukossa. Vaikka kaikkea 3.Moos.18 syntejä kuvataan yleisellä tasolla kauhistuksina, niin ainoastaan homoseksuaalisuuden harjoittamisesta käytetään vielä erikseen termiä kauhistus.
LUONNOTTOMAT LIHAN HIMOT
Juudas ei jätä asiaa myöskään kyseenalaiseksi. Hän sanoo, että Sodoman ja Gomorra harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihan himoihin, mikä on selkeä viittaus myös homoseksuaalisuuteen. Samoin Paavali kuvaa Room. 1:27 kuinka lesbot naiset vaihtavat luonnollisen yhteyden miehestä siihen, mikä on luonnonvastaista.
Mutta se, mikä tekee tästä Raamatunpaikasta erityisen mielenkiintoisen, on se, että huomaa, että Juudas vertaa Sodoman ja Gomorran syntiä aiemmin mainittujen enkeleiden synteihin.
”samalla tavalla kuin nekin (siis enkelit) harjoittivat haureutta ja eksyivät luonnottomiin lihanhimoihin”
Samalla tavalla, kuin enkelitkin, Sodoman ja Gomorran kansa eksyi luonnottomiin lihan himoihin. Nyt tästä nousee tietenkin kysymys: Missä vaiheessa Jumalan enkelit ovat harjoittaneet haureutta ja eksyneet luonnottomiin lihan himoihin?
Uskon, että ainoa vastaus löytyy 1.Moos. luvusta 6.1-2
”Kun ihmiset alkoivat lisääntyä maan päällä ja heille syntyi tyttäriä, huomasivat Jumalan pojat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat.”
Jumalan pojista on esitetty erilaisia tulkintoja teologien keskuudessa. 1) Jotkut ovat sitä mieltä, että kyseessä ovat vanhurskaat Seetin jälkeläiset jotka sekaantuvat seka-avioliittoon pahojen Kainin jälkeläisten kanssa. 2) Toiset ovat sitä mieltä, että kyseessä on pahojen henkien riivaamia ja kontrolloimia henkilöitä. 3) Yksi tulkinta on se, että Jumalan pojat ovat enkeliolentoja, jotka ovat omaksuneet ruumiillisen muodon ja yhtyvät sitten ihmisiin. Olen sitä mieltä, että tämä jälkimmäinen tulkinta sopii kaikkein parhaiten Juudaksen kirjeen kontekstiin. Myös Jobin kirjassa viittaan Jumalan poikiin enkeliolentoina (Job.1:6;2:1;38:7) Saatana mukaan luettuna. Jotkut lainaavat Matteus 22:30 kumoamaan tämän näkemyksen:
”Sillä ylösnousemuksessa ei naida eikä mennä miehelle; vaan he ovat niinkuin enkelit taivaassa”
Tässä pitää kuitenkin ottaa huomioon, että Matteus kuvaa sitä, kuinka Jumalan pyhät enkelit toimivat taivaassa. Tämä jae ei sano, etteivätkö enkelit kykenisi kapinoidessaan Jumalan säädöksiä vastaan myös lisääntymään. Tiedämme Raamatusta, että henkiolennot voivat omaksua myös ruumiillisia fyysisiä muotoja. Ne enkelit, jotka menivät Sodomaan ja Gomorraan fyysisesti repivät Lootin talon sisälle suojaan väkijoukolta. Samaiset enkelit aiemmin söivät ja joivat Abrahamin kanssa. Jos enkelit pystyvät kaikkeen tähän fyysiseen toimintaan omaksuttuaan ihmisen muodon, niin millä logiikalla he olisivat ihmismuodossaan sukupuolettomia tai eivät kykenisi myös lisääntymään fyysisesti kuin ihmiset?
Yksi kysymys, joka tästä nousee on, miksi enkelit tekisivät näin?
Jos muistat niin, syntiinlankeemuksen jälkeenhän Jumala oli (1.Moos.3:15) asettanut vainon Eevan siemenen ja käärmeen (eli Saatanan) siemenen välille. Jumala lupasi, että kerran naisen siemen polkisi rikki käärmeen pään. Tämä on profetia Jeesuksesta. Saatanan pyrkimys on ollut aina tämän profetian antamisesta saakka tuhota tuo naisen siemen, niin että profetia ei voisi täyttyä, että Jeesus ei voisi murskata käärmeen päätä. Ja uskon, että yksi keino, jota saatana pyrki käyttämään, oli juuri tämä:
Hän pyrki korruptoimaan ihmisen siemenen, ihmisen perimän, seka-avioliitolla enkeliolentojen kanssa. Tämä synti oli niin vakava ja maa tuli sen seurauksena niin täyteen pahuutta, että Jumala lähetti Nooan tulvan ja pyyhki pois koko korruptoituneen ihmissuvun. Ja ne enkelit, jotka olivat syyllistyneet tällaiseen pahuuteen, Jumala vangitsi ja asetti heidät kahleissa kuiluun, josta Pietari käyttää 2.kirjeessään (2.Piet.2:4) nimitystä tartaros, jolla kreikkalaisen mytologian mukaan viitattiin hadeksen eli tuonelan syvimpään kuiluun
Raamatun ja Kreikkalaisen mytologian välillä on erittäin mielenkiintoinen yhteys
1.Moos.6:4 kertoo myös, että näistä langenneiden enkeleiden ja ihmisen välisestä liitosta syntyivät jättiläiset, jotka olivat muinaisajan kuuluisia sankareita. Onko vain sattumaa, että Kreikkalaisessa mytologiassa on jumalia jotka ottavat ihmisiä puolisoiksi. On puolijumalia, kuten Herkules. Lisäksi mainitaan, että ylijumala Zeus vangitsee häntä vastaan kapinoineet titaanit ja vangitsee heidät – tartarokseen! Noan ajan tulvan jälkeen Noan jälkeläiset tiesivät mitä oli tapahtunut muinaiselle maailmalle. He olisivat tietäneet Jumalan tuomioista langenneita enkeleitä kohtaan. Ja ajan myötä, kun ihmiset levittäytyivät Babelin tornin myötä joka puolelle maailmaa, niin nämä tarinat olisivat kulkeutuneet eri uskontoihin ja jääneet elämään niiden mytologiaan, vaikkakin olisivat muuttuneet ajan myötä. Abrahamilla oli iso iso iso iso iso iso isoisä Shem (7 kertainen iso-isä), joka oli silminnäkijä Nooan tulvalle, ja hän oli elossa vielä silloin Sodoman ja Gomorran tuomion aika koitti. Shem oli noin 100 vuotta tulvan aikana ja 500 vuotta Sodoman ja Gomorran päivinä ja hän eli yhteensä 600 vuotta. Näillä kertomuksilla Jumalan tuomiosta oli siis kauan aikaa levitä silminnäkijöiden toimesta vielä Noan tulvan jälkeenkin. Tästä syystä löydämme myös kertomuksia suuresta tulvasta joka puolelta maailmaa, kaikista kulttuureista.
No palataan vielä takaisin tuohon syvyyden kuiluun
Jos muistat niin, Jeesuksen kohdatessa miehen, jossa oli legioona pahoja henkiä, he pelkäsivät, että Jeesus sinkoiaisi heidätkin tuonne syvyyden kuiluun. (Luukas 8:31)
”Ja ne pyysivät häntä, ettei hän käskisi heidän mennä syvyyteen”
He puhuvat siitä, kuin se olisi fyysinen paikka. He pelkäsivät sitä tuomion paikkana. Voi ollakin, että nähdessään sen tuomion, mikä 1.Moos.6 enkeleitä kohtasi, mikään enkeliolento ei ole pyrkinyt kapinoimaan Jumalaa vastaan tällä tavalla uudestaan.
Ihmiskunnan todellinen taistelu ei ole koskaan tapahtunut lihan ja veren välillä, vaan henkiolentojen kanssa, käärmeen siemen kanssa, kuten Efesolaiskirje 6 sanoo:
”Sillä meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa.” (Ef.6:12)
”Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi; hän sai heistä hänen (Jumalan) kauttaan voiton riemun.” (Kol.2:15)
Huomaa myös, että ristiinnaulitsemisensa jälkeen, ennen ylösnousemustaan, Raamattu sanoo, että Jeesus kävi maan alhaisimmissa kolkissa (Ef.4:9) ja julisti voittoaan näille pahoille hengille:
”Sillä myös Kristus kärsi kerran kuoleman syntien tähden, vanhurskas vääräin puolesta, johdattaaksensa meidät Jumalan tykö; hän, joka tosin kuoletettiin lihassa, mutta tehtiin eläväksi hengessä, jossa hän myös meni pois ja saarnasi vankeudessa oleville hengille, jotka muinoin eivät olleet kuuliaiset, kun Jumalan pitkämielisyys odotti Nooan päivinä, silloin kun valmistettiin arkkia, jossa vain muutamat, se on kahdeksan sielua, pelastuivat veden kautta.” (1.Piet.3:19-20)
Nämä jakeet myös tukevat ajatusta siitä, että juuri enkeliolennot lankesivat 1.Moos.6, koska Pietari yhdistää vankeudessa olevien henkien tottelemattomuuden Nooan päiviin.
(Tiedän, että lähdin vähän sivuraiteille näiden enkeleiden kanssa, mutta en voi sille mitään. Aihe on minusta niin mielenkiintoinen.)
Juudaksen kirjeen jae 7 päättyy sanoihin
”ovat varoittavana esimerkkinä, kärsiessään iankaikkisen tulen rangaistusta.” (Juudas 7b)
Sodoman ja Gomorran miehet, sekä nuoret että vanhat, himoitsivat vierasta lihaa, samoin tekivät enkelit, ja molemmat saivat ankaran rangaistuksen Jumalalta. Sodoma ja Gomorra sekä niitä ympäröivät kaupungit, paitsi Soar, tuhottiin tulikivellä täysin; ja ne enkelit, jotka kapinoivat vangittiin pimeyden kuiluun säilytettäväksi tuomion päivää varten. Implikaatio jakeesta 7 on, että he kärsivät jo nyt, siinä tilassa missä ovat, niin kuin Jeesuksen vertauksessa rikkaasta miehestä ja Lasaruksesta, rikas mies on suurissa ahdistuksissa jo tuonelassa, odottaen lopullista tuomionpäivää. Samoin enkelit kärsivät syvyydessä jo nyt, odottaen viimeistä tuomiota.
Summauksena
Harhaopit, kuten doketismi olivat valloillaan alkuseurakunnassa Juudaksen ajoista lähtien. Pyhän Hengen vaikutuksesta Juudas uhmaa näitä Kristuksen kieltäviä harhaopettajia ja heidän harhojaan ja varoittaa ankarasti heitä kohtaavasta tuomiosta viittaamalla menneisyyden tuomioihin. Jumala ei katso henkilöön, eikä asemaan, vaan tuomitsee kaikki uskottomat, ja jakeessa 8 Juudas toteaa, että nämä valheopettajat ovat luonteeltaan täysin samanlaisia, kuin uskottomat juutalaiset, Sodoman miehet, ja langenneet enkelit. Jumala on sama eilen tänään ja iankaikkisesti. Jos hän on tuominnut muinoin, hän tulee tuomitsemaan myös tulevaisuudessa. Juudasta haastaa aikansa uskovat taistelemaan totuuden puolesta näitä valheenopettajia vastaan, Kristuksen paluuseen saakka. Myös meidän on taisteltava uskon puolesta harhaopettajia vastaan, jotka kieltävät valtiaamme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen julistamalla vääristynyttä evankeliumia.
Tahdon päättää tämän saarnan kysymällä:
Mikä sitten on puhdasta evankeliumia?
Puhdas evankeliumi on se, että vaikka olet Adamin langenneena jälkeläisenä kapinoinut Jumalaa vastaan äitisi kohdusta saakka, vaikka olet kauttaaltasi synnin tahrima ja Jumalan pyhä viha lepää ylläsi, vaikka Jumalan oikeudenmukaisuus vaatii sinua tilille kaikesta siitä, millä olet rikkonut häntä vastaan ajatuksin, sanoin ja teoin, vaikka olet kuollut synneissäsi, kurja, mitätön, lihassasi kykenemätön mihinkään mikä miellyttäisi Jumalaa, niin silti, Jumala on rikas armossaan ja lähetti ainokaisen Poikansa maan päälle, neitseestä syntyneenä, Jeesus oli todellisesti Jumala ja todellisesti ihminen, Jeesus tuli ja eli sen täydellisen elämän, jota kukaan meistä ei ole voinut elää, Jeesus täytti Jumalan lain vaatimukset, hän eli nuhteettoman elämän vailla syntiä, sitten hän meni ristille ja vapaasti antoi itsensä täydellisenä uhrina meidän edestämme, jotka uskossa luotamme häneen pelastajana ja Herrana, ja asetamme toivomme hänen sovintouhriinsa, Isä Jumala luki Kristukselle meidän syntivelkamme, ja meille hän luki Kristuksen vanhurskauden. Isä Jumala kohteli Jeesusta ristillä, ikään kuin Jeesus olisi elänyt meidän syntisen elämämme, että hän voisi kohdella meitä, ikään kuin olisimme eläneet Kristuksen täydellisen pyhä elämän. Jeesus joi Jumalan pyhän vihan maljan ja täytti Jumalan oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Saamme siis seisoa Kaikkivaltiaan Jumalamme edessä, emme verhoutuneena omiin tekoihimme, vaan Kristuksen täydelliseen työhön. Kristus myös voitti kuoleman, ei kuolema voinut häntä pidättää, Hänellä oli valta ottaa henkensä jälleen, kun tunnustamme syntimme ja nöyrrymme Hänen edessään, Hän antaa meille Henkensä ja tekee meistä eläviä yhdessä Hänen kanssaan. Saamme Pyhän Hengen kautta olla kastetut Kristukseen. Kristus on uskomme alkaja ja täyttäjä. Ja jos Kristus on sinussa alkanut tuon työn, voit olla varma, että hän tulee viemään sen päätökseen. Kun me vielä olimme syntisiä, Jumala osoitti rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus antoi henkensä edestämme, ja kuten Juudas sanoo kirjeessään, jos olet Jumalan rakastama, sinä olet myös Jumalan kutsuma ja tulet varjeltumaan Jeesukselle ja tulet mukautumaan Hänen kaltaisuuteensa. Jumala pelastaa meidät, ei sen tähden mitä sinä olet, ei sen tähden mitä olet tehnyt, vaan siitä huolimatta. Jumala tekee kaiken oman hyvyytensä vuoksi, yksin omaksi kunniakseen, hänen armonsa kirkkauden kiitokseksi.
Jos et vielä ole uskonut, jos edelleen kipuilet epäuskossasi, mikset katso Kristukseen tänään? Jumala käskee kaikkia kaikkialla tekemään parannuksen ja uskomaan evankeliumin, Hän on nostanut Jeesuksen kuolleista ja antanut hänelle kaiken tuomiovallan. Jeesus on Herrasi ja kuninkaasi ja tulet notkistamaan polvesi hänelle nyt tai myöhemmin. Nöyrry Hänen edessään tänään ja hän armahtaa sinua.
VIITTEET
- Pietarin ilmestyksen suomennos:
Dunderberg, Ismo; Marjanen, Antti: Nag Hammadin kätketty viisaus – gnostilaisia ja muita varhaiskristillisiä tekstejä”. 2. täydennetty painos. WSOY, Helsinki, 2005.
2) Muratorin kaanonin suomennos:
http://www.apokryfikirjat.com/muratori.htm (23.1.2019)
3) Coherence Based Genealogical Method (CBGM):
https://www.uni-muenster.de/INTF/Genealogical_method.html (23.1.2019)
UT Sanojen kreikan kielen merkitystä ja jakeiden kontekstia avattu pääasiassa John MacArthur Study Bible, Reformation Heritage KJV Study Bible, Sana elämään kommentaariraamatun, Thomas Coutouzis Agonizing for the faith, a biblical exposition of Jude, ja biblehub nettisivuston tarjoamien kommentaarien (mm.John Gill) ja sanakirjojen kuten Thayer’s Greek Lexicon avulla