Valheopettajien tuntomerkit (Juud. 1:8-10)

Saarnattu 3.2.2019, Eelis Halmemies
“8 Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja.
9 Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: ”Rangaiskoon sinua Herra!”
10 Nämä sitävastoin herjaavat sitä, mitä eivät tunne; mutta minkä he järjettömäin eläinten tavoin luonnostaan ymmärtävät, sillä he turmelevat itsensä.”
(Juudas 8-10)
Jos muistat, tai olet ollut kanssamme, kun olemme kahlanneet yhdessä läpi Juudaksen kirjettä, niin olemme päässeet aina seitsemännen jakeen loppuun saakka. Juudas varoittaa kirjeessään juutalaista alkuseurakuntaa sisäisestä uhasta, sen keskuuteen salaa tulleista harhaopettajista. Ja viime kerralla katsoimme kolmea vanhan testamentin esimerkkiä tuomiosta niille, jotka ovat luopuneet Jumalasta:
1)      Israelilaiset erämaavaelluksen aikana luopuivat luottamuksestaan Jumalan voimaan.
2)      Sodoman ja Gomorran ihmiset luopuivat Jumalan moraalisesta laista ja luomisjärjestyksestä
3)      Enkelit, jotka luopuivat Jumalan heille antamasta asemasta ja tehtävästä
Tällä kertaa katsomme, kuinka Juudas soveltaa näitä edellä mainittuja historiallisia lankeemuksia ja luopumuksia demonstroidakseen, kuinka nuo valheopettajat seurakunnassa toimivat samalla agendalla.
JAE 8
”Yhtäkaikki nämä uneksijat samoin saastuttavat lihan; he halveksivat herrautta, herjaavat kirkkauden henkiolentoja” (Juudas 8)
Tässä jakeessa Juudas siis viittaa jakeissa 5-7 mainittuihin esimerkkeihin Jumalan tuomiosta, ja hän sanoo, että nämä hänen aikansa harhaopettajat toimivat täysin samoin. Eli samoin kuin israelilaiset, jotka kapinoivat autiomaassa ja tahtoivat palata Egyptin orjuuteen, samoin kuin enkelit, jotka lankesivat ja makasivat ihmisten tyttärien kanssa ja samoin kuin Sodoma ja Gomorran kansa, joka juoksi vieraan lihan perässä. Samoin toimivat myös nämä valheopettajat ja Juudas antaa meille kolme selvää tunnusmerkkiä, josta tunnistamme valheopettajat:
1)      He saastuttavat lihan
2)      He halveksivat herrautta
3)      He herjaavat kirkkauden henkiolentoja
Näiden tunnusmerkkien lisäksi Juudas käyttää valheopettajista mielenkiintoista kuvaavaa termiä ”nämä uneksijat”
Raamatullinen hypnologia
Tämä termi ”uneksijat” on sama termi, jota käytetään Apostolien teoissa, kun viitataan Jooelin profetiaan ja sanotaan: ”vanhuksenne unia uneksuvat” (Apt.2:17b). Juudas viittaa tämän termin käytöllä siihen, että valeopettajat, joista hän puhuu ovat jatkuvassa unen kaltaisessa tilassa. He elävät omissa fantasioissaan, päiväunissa, jotka eivät perustu todellisuuteen. He vaeltavat hämmennyksen ja aistiharhojen valtaamina, ja ovat sokeita ja kuuroja Jumala sanan totuudelle. Heidän teologiansa perustuu tietämättömyyteen.
Raamatun valossa, meidän tulee toki tunnistaa se, että Jumala on käyttänyt joskus unia profetioidensa ja viestiensä välittämiseksi (sekä uudessa että vanhassa testamentissa). Kuuluisimpia esimerkkejä tästä on Vanhassa testamentin kertomus Joosefista. Joosef näkee profeetallisia unia, joiden kautta Jumala lopulta johdattaa Israelin kansan Egyptiin pelastaakseen heidät nälänhädältä. Hienona kontrastina tälle Uudessa testamentissa Jumala ilmestyy unissa jälleen Joosefille,  Jeesuksen äidin Marian miehelle. Ja näiden unien kautta Jumala johdattaa Jeesuksen (todellisen Israelin) Egyptiin pakoon Herodesta ja myöhemmin sieltä taas takaisin luvattuun maahan. (Hoos. 11:1)
Valheellisissa unissa ei tosin olisi pitänyt olla mitään odottamatonta Uuden testamentin uskoville, koska he tiesivät, että niitä oli esiintynyt myös Vanhan testamentin aikaan. Varsinkin profeetta Jeremia joutui ottamaan yhteen valeprofeettojen kanssa, jotka väittivät saaneensa unia Jumalalta ja ennustivat ainoastaan sitä, mitä kansa tahtoi kuulla. Jeremian luvun 23, jossa on Jumalan tuomio näille Israelin väärille paimenille, voisi lukea tähän liittyen kokonaisuudessaan, mutta katsotaan muutamaa lainausta:
”Minä olen kuullut, mitä sanovat nuo profeetat, jotka ennustavat minun nimessäni valhetta sanoen: ’Minä olen nähnyt unta, olen nähnyt unta’. Kuinka kauan? Mitä on mielessä noilla profeetoilla, jotka ennustavat valhetta, ennustavat oman sydämensä petosta? Aikovatko he unillaan, joita he kertovat toinen toisellensa, saattaa minun kansani unhottamaan minun nimeni, niinkuin heidän isänsä ovat unhottaneet minun nimeni Baalin tähden? Se profeetta, jolla on uni, kertokoon unensa; mutta se, jolla on minun sanani, puhukoon minun sanani uskollisesti. Mitä tekevät oljet jyvien seassa? sanoo Herra…
…Katso, minä käyn niiden kimppuun, jotka ennustavat valheunia, sanoo Herra, ja kertovat niitä ja eksyttävät minun kansaani valheillansa ja kerskumisellansa, vaikka minä en ole heitä lähettänyt enkä käskenyt ja vaikka heistä ei ole mitään hyötyä tälle kansalle, sanoo Herra.” (Jer.23:25-28,32)
Mooseksen laissakin oli varoitettu, että vaikka joku tulisi selittäen uniaan ja vaikka hänen unensa toteutuisivat, mutta hän johdattaa kansan palvelemaan vieraita jumalia, on hän valheprofeetta ja hänet oli surmattava. (5.Moos.13:1-5).
Itsehän elämme tällä hetkellä nettiprofeettojen ajassa, jossa tuhannet, yleensä karismaattisen taustan omanneet henkilöt, ovat perustaneet järjestöjä omien ”profetioidensa ja näkyjensä” ympärille. Ja vaikka heidän antamansa profetiat olisivat kuinka ympäripyöreitä ja ilmeisen valheellisia, niin aina tuntuu löytyvän niitä hyväuskoisia, joilta nämä valheopettajat voivat lypsää rahaa.
Se, että valheellisia unia esiintyy etenkin karismaattisen kristillisyyden keskuudessa, johtuu osaltaan siitä, että juuri siellä ihmisille opetetaan profetioita ja näkyjä aktiivisesta tavoittelusta. Ja kun jollekulle opetetaan, että heidän tulisi jatkuvasti kokea jotain erityisiä hengellisiä kokemuksia, alkaa ihminen myös helposti hengellistämään sellaisiakin asioita, jotka ovat täysin arkipäiväisiä. Pian jokaisesta unesta tulee näky Jumalalta. Jokainen onnistuminen tai vastoinkäyminen tulkitaan hengellisen vireyden mittarina. Seurakunnan pastoreilla on unia ja näkyjä siitä, mihin suuntaan seurakuntia tulisi johtaa, mutta ne harvoin liittyvät sellaisiin asioihin kuin, kuinka Jumalan koko ilmoitusta voitaisiin saarnata tehokkaammin. Pikemminkin ne liittyvät ihmisten kohtaamiseen, hengellisten etsijöiden tarpeiden tyydyttämiseen – kuinka tehdä seurakunnasta relevantti oman aikamme ihmisille?
Mutta kuuluisiko meidän ylipäätään etsiä unia Jumalalta, kun Hän niitä kuitenkin on ennenkin käyttänyt? Heprealaiskirje 1:1-2 antaa meille kontrastin siinä, kuinka Jumala on ennen puhunut ja kuinka hän puhuu meille nykyään:
 
” Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa (sisältää unet) oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut” (Hepr.1:1-2)
Unet ja näyt olivat osa näitä Jumalan muinoin käyttämiä profetaalisen ilmoituksen välitysmuotoja, jotka eivät aina olleet niin selkeitä, mutta nyt viimeisinä päivinä Hän puhuu meille selvästi Pojan kautta. Kristus on se kallio, jolle Jumalan seurakunta rakentuu, mutta apostoleilla ja profeetoilla oli tietty funktio tässä rakennuksessa – he olivat nimittäin sen perusta (Ef.2:20) ja terve järkikin sanoo, että kun rakennuksen perustus on laskettu ja valettu ei sitä toisteta uudestaan ja uudestaan. Apostolit ja profeetat täyttivät heille säädetyn tarkoituksen: he ihmein ja merkein vahvistivat sen ilmoituksen, jonka he saivat Jumalalta. Ja kun tämä ilmoitus saatettiin kirjalliseen muotoon Raamattuun, ei meillä ole syytä palata vähemmän selviin ilmoituksen muotoihin. Jeesus puhuu meille tänäänkin Henkensä kautta Sanassaan, Raamatussa.
Huomaa, että tällä emme kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö Jumala kaikkivaltiaana voisi käyttää uniamme omia tarkoituksiaan varten. Jumala säätää kyllä päämäärät ja keinot, miten päämääriin päästään. Ja unet voivat olla yksi keino, joita Jumala kaikkivaltiudessaan käyttää. Tähän liittyen, varmaan monet meistä olemme kuulleet kertomuksia siitä, kuinka joku muslimitaustainen henkilö on tullut uskoon uniensa kautta. Että joku on unissa nähnyt Jeesuksen ja tullut siinä samassa uskoon. Voiko siis unissa tulla uskoon? Tähän vastaan kuitenkin jyrkästi – ei voi.
Voin kyllä hyvin kuvitella, että muslimi näkee unen henkilöstä, jonka hän ajattelee olevan Jeesus – onhan Jeesus myös keskeinen profeetta Islamin uskossa. Voi olla, että joku muslimi on nähnyt unen, jonka perusteella hän on hakeutunut Raamatun äärelle tai Kristittyjen pariin, ja hän on kuullut evankeliumin ja tullut uskoon. Mutta se, että Jumala saarnaisi evankeliumia unien kautta on karkea väärin tulkinta.
Eikö Roomalaiskirje 10:13-15 puhu selvästi:
”Sillä jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Mutta kuinka he voivat huutaa avukseen häntä, johon eivät usko? Kuinka he voivat uskoa häneen, josta eivät ole kuulleet? Kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa? Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Onhan kirjoitettu: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka julistavat hyvää sanomaa!” (Room.10:13-15)
On lähetyssaarnaajia, jotka ovat ottaneet nämä sanat todesta ja he ovat kuolleet marttyyreina pyrkiessään viemään evankeliumia muslimeille. Olisiko heidän ehkä kuitenkin kannattanut jäädä kotiin ja sen sijaan rukoilla, että Jumala saarnaa muslimeille evankeliumia unien kautta? Enpä usko. Jumala olisi voinut päättää pelastaa ihmiset myös toisella tavalla. Hän olisi voinut päättää saarnauttaa evankeliumin enkeleidensä välityksellä kaikille maailman ihmisille, tai vain leimata evankeliumin sydämeemme, tai synnyttää meidät uudesti ja murtaa hengellisen kapinamme ilman mitään keinoja. Mutta Raamattu tekee selväksi, että se keino, jota Jumala on päättänyt käyttää, ja jonka Hän on säätänyt uskon syntymiseksi, on evankeliumin julistus, joko verbaalisesti tai kirjallisesti, mutta ei unissa.
Lihan saastuttaminen
No Juudaksen ajan valheopettajat olivat siis luonteeltaan uneksijoita. Heti sen jälkeen ensimmäinen valheopettajan tunnusmerkki, jonka hän antaa on, että he saastuttivat lihan. Näillä on tietty yhteys. He olivat alkaneet uskoa ja toteuttaa omia päiväuniaan, seksuaalisia fantasioitaan, perversioitaan. He olivat oman mielensä paisuttamia. He eivät olleet Kristuskeskeisiä – heidän oppinsa keskittyi sen sijaan elämän turhuuksiin ja nautintoihin, unelmiin rikkauksista, voimasta ja vaikutusvallasta.
On turhaa edes kysyä: näemmekö tätä omana aikanamme? Vastaus on ilmiselvä. Vain yksi viimeaikojen surullinen esimerkki on Patrick Tiainen, äärikarismaattisen uskon sana liikkeen edustaja Suomessa, joka kertoi hiljattain Helsingin Sanomissa1, että hän oli kuusivuotiaana nähnyt unen, jossa oli tuntenut rakkautta poikaa kohtaan. En tiedä uskoiko Tiainen, että tuo uni oli tullut hänelle Jumalalta, mutta tiedämme mihin nuo unet hänet lopulta johtivat – avioliiton ulkopuoliseen suhteeseen miehen kanssa – lihan saastuttamiseen.
Mutta tarkastelkaamme myös itseämme? Onko meillä turhanpäiväisiä unelmia. Vievätkö unelmasi puolisosta, ammatista, lapsista, harrastuksista keskittymisesi pois Kristuksesta? Vaikka unelmat olisivat itsessään hyviä, jos ne vievät keskittymisemme pois Kristuksesta, on meidän hylättävä ne.
Kuulkaamme ja ottakaamme vaari siitä, mitä Saarnaaja 5:6 sanoo
”Sillä paljot unet ovat pelkkää turhuutta; samoin paljot puheet. Mutta pelkää sinä Jumalaa.” (Saarnaaja 5:6)
Herrauden halveksiminen
Toisena valheopettajien tunnusmerkkinä Juudas mainitsee, että he halveksivat herrautta, atheteo kuriotes. Kirjaimellisesti käännettynä se on: asettaa hallinta/voima pois paikoiltaan. Toisin sanoen tässä viitataan auktoriteettien halveksuntaan. Aikaisemmin jakeessa 4 Juudas oli maininnut jo siitä, kuinka valheopettajat kieltävät Jeesuksen Herruuden. He ulkoisesti kyllä tunnustivat Jeesuksen Herrana, mutta teoissaan he kielsivät hänet.
Yleisesti herrauden halveksunnan voidaan nähdä anarkiana. Jumala on asettanut sekä ihmisille että enkeleille tietyt rajat ja standardit, joita heidän ei tule ylittää. Yksi näistä rajoista oli, että ihmisten ja enkelien välillä ei tule olla seksuaalista yhteyttä. Tätä jotkut enkeli rikkoivat ja Jumala sinkosi heidät pimeyden kuiluun. Samalla lailla nämä Juudaksen mainitsemat valheopettajat vähät välittävät Jumalan asettamista rajoista. He hylkäävät Jumalan Sanan ja opettavat sen sijaan omia uniaan, omia harhojaan. Sola Scriptura on tästä syystä elintärkeä oppi, seurakunnan terveyden kannalta. Jos seurakunta luopuu Jumalan Sanan riittävyydestä ja ainutlaatuisuudesta, se avaa tulvaportit hengellisen harhaopin viemäriverkostosta. Tämä nähdään nykyään siinä, että Jumalan Sanaa ei enää pidetä erehtymättömänä ilmoituksena, edes kristillisissä piireissä. Jumalan Sanan auktoriteettia halveksitaan. Ja sielläkin, missä sitä tunnustetaan, se kielletään teoissa, tai sen rinnalle nostetaan muita kilpailevia auktoriteetteja, kuten tiede tai traditio.
Tutkikaamme tässäkin omia elämiämme, ja rukoilkaamme, että Pyhä Henki näyttäisi meille ne uskomuksemme ja traditiomme, jotka eivät asetu linjaan Raamatun sanan kanssa, että tietäisimme hylätä ne.
Kirkkauden henkiolentojen herjaaminen
Kolmas tunnusmerkki, jonka Juudas antaa valheopettajien toiminnasta on se, että he ”herjaavat kirkkauden henkiolentoja”. Tämä on Kreikaksi blasphemeo doxa, josta saamme englannin sanan blaspheme, millä viitataan yleisesti jumalanpilkkaan. Doxa taas tarkoittaa kirkkautta tai kunniaa. Kirjaimellisesti käännettynä tämä olisi siis: pilkata kirkkauksia. Tiedämme kuitenkin kontekstista, että tällä viitataan todennäköisimmin enkeliolentoihin, koska Juudas antaa esimerkin tästä toiminnasta jakeessa 9, jossa puhutaan enkeleistä.
Katsotaan tuota esimerkkiä:
Jae 9-10
”Mutta ei ylienkeli Miikaelkaan, kun riiteli ja väitteli perkeleen kanssa Mooseksen ruumiista, rohjennut lausua herjaavaa tuomiota, vaan sanoi: ”Rangaiskoon sinua Herra! Nämä sitävastoin herjaavat sitä, mitä eivät tunne; mutta minkä he järjettömäin eläinten tavoin luonnostaan ymmärtävät, sillä he turmelevat itsensä.” (Juudas 9-10)
Juudas siis rinnastaa tässä oman aikansa valheopettajien toiminnan sen kanssa, kuinka Jumalan pyhä ylienkeli toimii. Nämä luopiot herjaavat mielellään sellaista, mistä heillä ole mitään käsitystä. He herjaavat Jumalan pyhiä enkeleitä, vaikka Jumalan enkeliruhtinas Miikael ei herjaa edes Saatanaa, vaan sanoo sen sijaan ”Rangaiskoon sinua Herra!”. Ylienkeli Miikael toimii tässä Sakarian kirjan luvun 3:1-2 esimerkin mukaisesti, jossa Herran enkeli myös antoi saman vastauksen Saatanalle:
 
”Ja hän näytti minulle ylimmäisen papin Joosuan seisomassa Herran enkelin edessä ja saatanan seisomassa hänen oikealla puolellaan, häntä syyttämässä.  Ja Herra sanoi saatanalle: ”Herra nuhdelkoon sinua, saatana. Nuhdelkoon sinua Herra, joka on valinnut Jerusalemin. Eikö tämä ole kekäle, joka on tulesta temmattu?” (Sakaria 3:1-2)
Sakarian luvussa 3, Sakarias näkee profeetallisen unen oman aikansa ylipapista Joosuasta, joka unessa kuvasti Israelia. Tässä luvussa kuvataan hienolla tavalla, kuinka Joosua seisoo ensin likaisissa vaatteissa Herran enkelin edessä ja Saatana syytti Joosuaa tämän likaisuuden vuoksi, mutta Herran enkeli vastasi Saatanalle: ”Herra nuhdelkoon sinua, saatana.”. Sen jälkeen Herra puhdistaa Joosuan  ja pukee hänet uusiin puhtaisiin vaatteisiin. Tässä on mahtava kuva vanhurskautuksesta. Joosua ei itse tee mitään. Hän vain seisoo siinä saastaisena. Ja Jumala tekee työn. Jumala pukee hänet puhtaisiin vaatteisiin. Samoin on meidän kohdallamme. Jos olet uskonut Jeesukseen Herrana ja pelastajana, Jumala on ottanut syntisi ja saastaisuutesi ja pukenut sinut Kristuksen puhtauteen. Hän on julistanut sinut vanhurskaaksi. Etkä itse vaikuttanut tähän prosessiin. Sinä vain uskoit, ja huomaa, ei uskon perusteella, vaan uskon kautta, Jumala lukee sinulle Kristuksen puhtauden.
Palataan vielä tarkastelemaan Miikaelin ja Saatanan kohtaamista. Kuten totesimme viime kerralla, enkelit ovat kaikki palvelevia henkiä, mutta enkeleillä on olemassa kuitenkin tietynlainen sisäinen hierarkia. On olemassa niin kutsuttuja ylienkeleitä, joilla on suurempi kirkkaus ja suurempi arvo kuin muilla enkeleillä. Ja kuten viimeksi mainitsin, niin Saatana oli yksi niistä enkeleistä, jotka olivat kaikkein mahtavimpia enkeleitä ennen lankeemustaan, kenties ”ylin-enkeli”. Danielin kirjassa käytetään Miikaelista termiä ”ruhtinas”, enkeliruhtinas Miikael on siis eräs Jumala korea-arvoisisimmista enkeleistä, jota kuvataan Danielin kirjassa Israelin kansan enkeliruhtinaana – enkeli, jonka tehtävänä on puolustaa Jumalan kansaa. Danielin kirjassa mainitaan myös toisia enkeliruhtinaita, jotka vastustivat Miikaelia hengellisessä taistelussa – Persian (Dan.10:13) ja Kreikan (Dan. 10:20) enkeliruhtinaat. Emme tiedä onko esim. Suomella omaa enkeliruhtinasta, mutta meidän asiamme ei olekaan tietää kaikkea mitä näkymättömässä maailmassa tapahtuu. Mutta sen tiedämme, että hengellinen taistelu on todellinen. Ilmestyskirjassa Miikaelia kuvataankin Jumalan enkeliarmeijan johtajana. Ilmestyskirjan luvussa 12 (Ilm.12:7-10) Miikael ja hänen enkelinsä taistelivat lohikäärmettä eli Saatanaa ja hänen enkeleitään vastaan. Saatana kokee tappion, eikä hänellä ole enää sijaa taivaassa. Saatanalla ei ole enää pääsyä Isä Jumalan eteen syyttääkseen uskovia, niin kuin hänen nähtiin toimineen tuossa Sakarian kirjan luvun 3 esimerkissä, johon viittasimme aiemmin ja mitä näemme myös Jobin kirjassa. (Job 2)
Eli vaikka tämä taistelu on todellinen ja jollain lailla käynnissä jatkuvasti henkimaailmassa, meidän tehtävänämme ei ole kuitenkaan ottaa henkilökohtaisesti yhteen Saatanan kanssa tai alkaa herjata edes pahoja henkiä, puhutella niitä nimeltä tai sitoa niitä Jeesuksen nimessä. Huomaa, että kun Paavali kirjoitti kirjeitään, joissa hän luetteli mitä kaikkea seurakunnan jäsenten tulisi tehdä toistensa puolesta, ei hän missään vaiheessa kehota uskovia ajamaan riivaajia pois toisistaan tai kehota metsästämään pahoja henkiä. Vaikka Saatana on ilmavallan hallitsija, niin meidän ei tule kuitenkaan juosta umpimähkään ja taistella ilmaan hosuen. Muuten meille käy kuin niille juutalaisille loitsijoille, joille paha henki vastasi
”Jeesuksen minä tunnen, ja Paavalin minä tiedän, mutta keitä te olette?” (Apt.19:15)
Kun pukeudumme Kristukseen, otamme Kristuksen sota-asun yllemme, pukeudumme totuuteen, vanhurskauteen, alttiuteen, uskoon, pelastukseen, Jumalan Sanaan ja rukoukseen, sitten olemme valmiita vastustamaan perkelettä, niin kuin Jeesus vastusti paholaista autiomaassa lainaamalla Raamattua, ja Saatana pakeni. Mutta sillä hetkellä, kun kuvittelet, että olet omassa voimassasi saanut voiton pimeyden enkeliruhtinaasta ja voit komennella häntä mielesi mukaan, kun Jumalan korkea-arvoisimmat enkelitkään eivät lausu tuomiota heistä, olet astunut fantasiamaailmaan. Silloin teet juuri sitä, mistä Juudas puhuu jakeessa 10 – herjaat sitä mitä et tunne.
Kuinka sitten voidaan herjata henkiolentoja? Kuten mainitsin, elämme nettiprofetian aikaa. Ja esimerkit siitä, että joku harhaopettaja puhuu henkivalloista sellaista, mitä he eivät tunne ovat lähes rajattomat. Yksi malliesimerkki henkivaltojen rienaamisesta on uskon sana ja menestysteologisissa piireissä viljelty, niin sanottu JDS oppi. Pelkistettynä se opettaa, että Jeesus kuoli hengellisesti ja menetti statuksensa Jumalan Poikana, minkä jälkeen hän omaksui saatanan luonnon ja meni helvettiin, jossa Paholainen kidutti häntä 3 päivää ja yötä. Sitten Jeesus uudestisyntyi Jumalan voimasta ja riisti kuoleman vallan takaisin itselleen Saatanalta.
Tähän harhaan liittyy fundamentaalinen väärinymmärrys sekä Jumalan että Saatanan olemuksesta ja ne, jotka tätä oppia ovat opettaneet ovat syyllistyneet pahimman asteen herjaukseen ei ainoastaan Jumalaa, vaan myös muita henkivaltoja kohtaan. No kuka näin sekavia on opettanut? mm. Joyce Mayer2. Opettaako hän sitä vieläkin? Ei. Onko hän tehnyt parannuksen, pyytänyt anteeksi tätä? Ei tietääkseni.
Henkivaltojen herjaamista esiintyy myös monen uskonnon tai kultin kautta, joista monien taustalla on jokin väitetty enkeliolento. Islam väittää että enkeli Gabriel antoi ilmestyksen Mohammedille3. Joseph Smith sai mormonismin opit kultaisilla laatoilla enkeli Moronilta4, Todd Bentleyn Lake Landin niin kutsutun herätyksen vaikuttava voima oli ”Enkeli Emma”. listaa voisi jatkaa. Oliko Juudaksen aikaan jotain vastaavaa? Kenties. Mutta yksi tapa, millä harhaopettajat saattoivat rienata henkivaltoja jopa tietämättään liittyi siihen, että vääristivät Jumalan lain. Ja syy siihen, miksi tämä saattaa johtaa henkivaltojen rienaamiseen on se, että, kun Jumala antoi lakinsa Siinain vuorella, hän teki sen kymmenien tuhansien enkeliensä läsnä ollessa ja enkeleillä näytti olleen jonkinlainen rooli lain välittämisessä Moosekselle.
Näemme tämän mm. Stefanoksen saarnassa juuri ennen hänen marttyyrikuolemaansa: Apt. 7:38
”Hän (Mooses) on se, joka seurakunnassa, erämaassa, oli enkelin kanssa, joka puhui hänelle Siinain vuorella, ja oli myös isiemme kanssa; ja hän sai eläviä sanoja meille annettaviksi.” (Apt.7:38)
Ja Apt. 7:53
” te, jotka enkelien toimen kautta saitte lain, mutta ette sitä pitäneet.” (Apt.7:53)
Toinen esimerkki on Galattalaiskirje 3:19:
” Mitä varten sitten on laki? Se on rikkomusten tähden jäljestäpäin lisätty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se säädettiin enkelien kautta, välimiehen kädellä.” (Gal.3:19)
Jumalan ilmoitettu laki, joka annettiin Moosekselle siis säädettiin jollain tavalla enkelien välityksellä. Ja voi olla, että Juudas viittaa jopa ensisijaisesti enkelien rienaamiseen, joka tapahtuu halveksimalla sitä Jumalan lakia, jonka välimiehinä he toimivat.
Viittaus Raamatun ulkopuolisiin lähteisiin
Jae 9 johtaa meitä tarkastelemaan myös erästä aihetta, joka on laajempi, kuin tämän kertainen tekstimme. Huomaan, että tämä on vähän teemana Juudaksen kirjeessä. Vaikka se on itsessään lyhyt, on se tiivistetty täyteen informaatiota, jotka vievät sivupoluille, niin että alan vähitellen käsittämään, miten esim. John Macarthur on saanut mahdutettua 15 saarnaa Juudaksen kirjeeseen.
Jakeessa 9 mainittiin, että enkeliruhtinas Miikael riiteli Saatanan kanssa Mooseksen ruumiista. Tästä ei ole mainintaa muualla Raamatussa. Mooseksen kuolemasta kerrotaan 5.Moos.34:5-6:
”Ja Herran palvelija Mooses kuoli siellä Mooabin maassa, Herran sanan mukaan. Ja hän hautasi hänet laaksoon Mooabin maahan, vastapäätä Beet-Peoria, mutta ei kukaan ole saanut tietää hänen hautaansa tähän päivään asti.” (5.Moos.34:5-6)
Mooses kuoli Nebon vuorella Mooabissa pääsemättä koskaan luvattuun maahan ja Jumala itse hautasi Mooseksen. Hautaaminen oli ilmeisesti annettu ylienkeli Miikaelin tehtäväksi. Ja jostain perverssistä syystä Saatana tahtoi omistaa Mooseksen ruumiin. Miksi?
En minä tiedä..
..kenties hän tahtoi häpäistä sen tai tehdä Mooseksen ruumiista palvonnan kohteen. Mutta tästä herää mielenkiintoinen kysymys: Kuinka ihmeen kautta Juudas sai tietää Mooseksen hautaamisesta, jos sitä ei oltu kirjoitettu minnekään Raamattuun?
Juudas tiesi sen samalla tavalla, kuin Paavali tiesi, että Moosesta vastustaneiden Egyptiläisten noitien nimet olivat Jannes ja Jambres. Voit lukea 2. Mooseksen kirjaa, kunnes pääsi muuttuu siniseksi, mutta et löydä sieltä noiden henkilöiden nimiä. No kuinka ihmeessä he sitten tiesivät sen?
 
Vastaus on melko yksinkertainen:
Raamattu on kokoelma niitä Jumalan inspiroimia tekstejä, jotka hän on valinnut säilyttää seurakuntaansa varten, heidän parhaakseen, totuuden paremmaksi säilyttämiseksi ja julistamiseksi sekä lohdutukseksi lihan turmelusta, Saatanan ja maailman pahuutta vastaan. Mutta Raamattu ei väitä olevansa opus, joka sisältäisi kaiken, mitä koskaan on puhuttu tai kirjoitettu Jumalan inspiroimana. Kaikki mitä Jeesus opetti ja puhui tai kirjoitti oli Jumalan inspiroimaa, koska Hän oli itse Jumala. Apostoli Johannes itse toteaa tämän itse evankeliuminsa lopussa, kun hän sanoo, että jos ne kaikki kirjoitettaisiin, niin ei koko maailman kirjat riittäisi siihen. Evankeliumien kirjoittajien oli päätettävä mitä Jeesuksen sanoista he sisällyttäisivät ja mitä jättäisivät pois. Oli paljon asioita, joita he muistivat Jeesuksen sanoneen, mutta eivät kirjoittaneet ylös. Yksi esimerkki Jeesuksen sanoista, joita ei ole kirjattu mihinkään evankeliumeista ovat Paavalin jäähyväissanat Efeson seurakunnalle Apt. 20:35:
”Kaikessa minä olen osoittanut teille, että näin työtä tehden tulee huolehtia heikoista ja muistaa nämä Herran Jeesuksen sanat, jotka hän itse sanoi: ’Autuaampi on antaa kuin ottaa’.” (Apt.20:35)
Paavali ei lainaa siis mitään evankeliumia. Hän lainaa Jeesuksen sanontaa, jota ei oltu kirjoitettu evankeliumeihin, mutta joka oli tosi sanonta ja joka oli kulkeutunut apostolien mukana suullisesti tai kirjoitettuna johonkin toiseen dokumenttiin, jota meillä ei ole. Ja tällä samalla periaatteella Vanhan Testamentin profeetat saattoivat myös profetoida jotain sellaista, mikä oli Jumalan inspiroimaa, mutta tuo profetia ei ole tallentunut Vanhan Testamentin inspiroituihin teksteihin, vaan se on säilynyt eteenpäin joko suullisena traditiona tai kirjattuna johonkin historialliseen lähteeseen, joka itsessään ei ollut inspiroitu.
Nyt kun Juudas lainaa tätä kertomusta Miikaelin ja Saatanan kohtaamisesta, hän ei pysähdy selittämään sitä kuulijoilleen. Tässä on oletus, että tämäkään tieto ei tule hänen kuulijoilleen uutena tietona, kuten Juudas jakeessa 5 toteaakin. Juudas ja hänen kuulijakuntansa olivat tietoisia juutalaisesta, pseudepigrafi teoksesta nimeltä Mooseksen taivaaseenastuminen5 (tai Mooseksen Testamentti, johon viitataan myös mm. kirkkoisä Origeneksen6 (185-254) kirjoituksissa, mutta itse dokumentti on erittäin huonosti säilynyt. Varhaisin säilynyt riekale siitä on peräisin 500 luvulta jKr.) Pseudepigrafi viittaa siis siihen, että tekstin kirjoittaja on eri henkilö, kuin mitä otsikossa lukee. Mooseksen taivaaseenastumisessa väitettiin sisältäneen joitakin Mooseksen Joosualle antamista profetioista. No tarkoittaako se, että koska Juudas mitä ilmeisemmin viittaa juuri tähän teokseen, että Mooseksen taivaaseenastuminen on kokonaisuudessaan inspiroitu ja se tulisi lisätä osaksi Raamattua? Ei. Ei yhtään sen enempää kuin Paavalin lainaamien pakanfilosofien kaikki kirjoitukset tulisi sisällyttää Raamattuun. Se, että Juudas Jumalan Pyhän Hengen inspiroimana tunnistaa, että tietty historiallinen tosiasia on säilynyt näissä kirjoituksissa muuttumattomana, ei tarkoita, että kaikki muukin noissa kirjoituksissa olisi säilynyt. Saman näemme myöhemmin, kun katsomme Henokin kirjaa, johon Juudas näyttää viittaavan. Vain, koska Juudas lainaa, jotain, mikä on säilynyt tarkasti Henokin kirjassa, ei anna tukea sille, että koko Henokin kirja, olisi Jumalan inspiroima ja kuuluisi osaksi Raamattua. Kun Paavali lainaa pakanafilosofeja, ei hän edes lainaa heitä alkuperäisessä kontekstissa. Apostolien teot 17:28
”sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme, niinkuin myös muutamat teidän runoilijoistanne ovat sanoneet: ’Sillä me olemme myös hänen sukuansa’. (Apt.17:28)
Jakeen ensimmäinen osa on lainaus Kreikkalaiselta filosofilta Epimenidekseltä ja jälkimmäinen osa tulee Kilikian Aratuksen hymnistä Zeukselle.7 Molemmat näistä lainauksista alkuperäiset kirjoittajat osoittivat Zeukselle, mutta Paavali ottaa ne ja soveltaa niitä Raamatun Jumalaan. Voit olla varma, että Paavalin pointti ei ole, että Aratuksen ja Epimenideksen kirjoitukset tulisi kääriä rullalle ja lukea viikoittain synagogissa tai että Kristittyjen tulisi etsiä niistä viisautta. Pyhän Hengen inspiroimana hän lainaa heidän sanomisiaan ja käyttää niitä oman pointtinsa tueksi kertoessaan Ateenan miehille Raamatun Luoja Jumalasta.
Valheopettajat kuin järjettömiä eläimiä
Kelataanpas sitten vähän takaisin sinne, missä olimme. Eli jakeessa 10. Juudaksen harhaopettajat, joista hän käyttää muuten monta kertaa termiä ”nämä..nämä..nämä”. Voi melkein kuvitella, että hän osoittelee sormella kohti harhaopettajia sillä hetkellä, kun hän kirjoittaa.
”Nämä sitävastoin herjaavat sitä, mitä eivät tunne; mutta minkä he järjettömäin eläinten tavoin luonnostaan ymmärtävät, sillä he turmelevat itsensä.” (Juudas 10)
Juudaksen kuvaamat luopiot eivät toimi järjellisellä tavalla, vaan he tukeutuvat sen sijaan omaan luonnolliseen tuntemukseensa, vaistoonsa, kuin eläimet, jotka on luotu pyydystettäviksi ja tapettaviksi, kuten Pietari toteaa 2.Pie.2:12. Ironista onkin, että esimerkiksi, kun liberaalit tutkijat tai teologit pyrkivät argumentoimaan homoseksuaalisuuden tai moniavioisuuden puolesta, yksi heidän argumenttinsa on, että ‘tapahtuuhan tätä eläinkunnassakin – se on siis täysin normaalia käytöstä – Kyllähän apinatkin harrastavat seksiä toistensa kanssa miten sattuu ja kyllähän homoseksuaalisuutta esiintyy myös eläinkunnassa.’8
En ole varma, että kukaan näin sanova voisi elää johdonmukaisesti tuon maailmankuvan kanssa. Samalla logiikalla voisimme sanoa, että joukkoraiskaus ja raaka murha ja kannibalismikin ovat täysin luonnollista ja normaalia – tapahtuuhan sitäkin eläinkunnassa. On syynsä sille, miksi Juudas kuvaa eläimiä Pyhän Hengen inspiroimana ‘järjettöminä’ – koska sitä eläimet ovatkin. He eivät ajattele syvällisellä tasolla. He vain reagoivat ärsykkeisiin, juoksevat vaistonsa perässä, eivätkä epäröi tarpeen tullessa tehdä sitä, mikä on moraalitonta, jos siitä on apua heidän selviytymiseensä. Jos lähdemme arvioimaan elämäämme evoluutiobiologian olettamusten pohjalta, emme ole mitään muuta kuin kehittynyttä protoplasmaa. Esi-isämme olivat järjettömiä petoja – ja mikä tekee meistä erilaisen? Mikä estää meitä rikkomasta ne rajat, jotka Kristinusko on meille sanellut? Mikä estää sen, että joku ottaa ohjat omiin käsiinsä ja etsii omaa selviytymistään muiden kustannuksella? Jos tämä maailmankuva on totta, kaikki moraalisen totuudet, joiden varaan yhteiskuntamme rakentuvat, ovat vain mielivaltaisia korttitaloja, jotka voidaan puhaltaa nurin.
Juudas sanoo, että harhaopettajat turmelevat itsensä seuraten syntisen luontonsa himoja. Ne jotka eivät omista rakkautta totuuteen, Jumala antaakin lopulta omien halujensa turmeltavaksi. On merkittävä totuus, että Jumalan hyvyys vetää meitä parannukseen. Se on Jumalan armoa meitä kohtaan, että hän estää meissä sitä, mitä me luonnostaan tekisimme, jos vain noudattaisimme himojamme ja vaistojamme. Totuus on, että noudattaaksesi Jumalan tahtoa, tarvitset uudet vaistot. Jeesus sanoi, että ellet synny uudesti ylhäältä, et voi mitenkään nähdä Jumalan valtakuntaa. Ainoastaan Jeesuksen pyhä sovintoveri voi puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä, niin kuin ylipappi Joosua Sakarian kirjan luvussa 3 puhdistettiin kaikesta liasta ja puettiin täydelliseen kirkkauteen, eikä Saatana enää ollut syyttämässä häntä, koska hänet oli puhdistettu. Jos Jeesuksen, Karitsan sovintoveri sinut puhdistaa, niin ei Saatanalla ei ole mitään oikeutta syyttää sinua Isän edessä. Jeesus on voittanut maailman ja sen ruhtinaan ja hän hallitsee kuningasten kuninkaana tälläkin hetkellä. Ennen ristiinnaulitsemistaan Jeesus sanoi: nyt pitää tämän maailman ruhtinaan heitettämän ulos” (Joh.12:31). Miksi hän sanoi niin? Hän oli menossa toteuttamaan Isänsä tahdon, minkä vuoksi hän oli tullut maailmaan. Jeesus oli tullut, että kaikista niistä, jotka Isä oli antanut Jeesukselle, ei Hän hukkaisi yhtäkään, vaan herättäisi heidät kaikki viimeisenä päivänä. Isän tahto on, että jokainen joka näkee Pojan ja uskoo häneen, olisi iankaikkinen elämä. (Joh.6:39-40) Kristus oli menossa ristille voittamaan saatanan, ja sen hän teki:
”Nyt on tullut pelastus ja voima ja meidän Jumalamme valtakunta ja hänen Voideltunsa valta, sillä meidän veljiemme syyttäjä, joka yöt ja päivät syytti heitä meidän Jumalamme edessä, on heitetty ulos. Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti. Sentähden riemuitkaa, taivaat, ja te, jotka niissä asutte!” (Ilm.12:10-12a)
Amen
Viitteet
 

1. Patrick Tiainen Helsingin Sanomissa: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000005900874.html (20.2.2019)
2. Joyce Mayer edelleen myy kirjaansa The Most Important Decision You’ll Ever Make, jossa kerrotaan Jeesuksen menneen helvettiin (eikä paratiisiin kuten Luuk.22:42-43) ja annetaan ymmärtää, että hän siellä ollessaan maksaa synneistämme (eikä ristillä kuten Kol.2:14). Huomioimme sen, että Joyce Mayer on kirjan myöhemmissä painoksissa pehmentänyt kirjoituksensa sävyä, niin että se ei herätä niin paljon huomiota, mutta JDS opin jälki on edelleen selvästi nähtävillä kirjassa.
3. Enkeli Gabrielin väitetään antaneen Koraanin Mohammedille. Tämä käy ilmi esim. Koraani 2:97-98; 26:192-195.
4. Mormonit väittävät enkeli Moronin antaneen Raamatun ulkopuolista ilmestystä Joseph Smithille kultaisilla laatoilla:    https://www.lds.org/manual/doctrine-and-covenants-stories/chapter-3-the-angel-moroni-and-the-gold-plates-1823-1827?lang=eng
5. https://www.britannica.com/topic/Assumption-of-Moses
6. Kirkkoisä Origen viittaa oman aikansa teokseen “The Ascension of Moses” (De Principiic, kirja 3, luku 2 jae 1) http://www.ccel.org/ccel/schaff/anf04.vi.v.iv.iv.html
7. Gangel, Kenneth O. Acts. Vol. 5. Holman New Testament Commentary. Nashville, TN: Broadman & Holman Publishers, 1998.
8. http://www.bbc.com/earth/story/20150206-are-there-any-homosexual-animals